Järvien tummuminen muuttaa kalakantoja

Tutkijoiden mukaan muutos voi näkyä myös kalastajien arjessa.
Kevät silakan verkkopyyntiä Tammisaaren saaristossa 11. huhtikuuta 2026. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kevät silakan verkkopyyntiä Tammisaaren saaristossa 11. huhtikuuta 2026. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Järvien tummuminen muuttaa kalakantoja, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan etenkin taimenet, ahvenet, siiat ja bassit harvenevat veden muuttuessa tummemmaksi. Toisaalta hauki ja kuha voivat hyötyä muutoksesta.

Muun muassa ravinteiden valuminen vesistöihin voi aiheuttaa tummumista. Tutkijoiden mukaan käytännössä usein kyse on liunneesta kasviaineksesta, joka värjää veden ruskeaksi.

Tummemmassa vedessä näkyvyys heikkenee. Tämä vaikeuttaa kalojen saalistamista, petojen välttämistä ja sopivien elinympäristöjen löytämistä.

Tutkimuksesta kertoo ScienceDaily.

Tutkijat kävivät läpi aiempia tutkimuksia ja tekivät uusia analyysejä selvittääkseen, miten eri kalalajit pärjäävät tummuvissa vesissä. He havaitsivat, että kalat kasvavat ruskeammissa vesissä usein hitaammin. Tämä voi pienentää kalakantoja ja muuttaa järvien lajisuhteita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 303 kanadalaista järveä. Tummemmissa vesissä yleisimpiä olivat kalalajit, joilla on muita suuremmat silmät.

Lisäksi tutkijat analysoivat kahdeksan taloudellisesti merkittävän kalalajin kantoja 871 järvessä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Veden tummuminen yhdistyi pienempiin kantoihin muun muassa järvitaimenen, siian, kelta-ahvenen sekä isosuu- ja pikkusuubassin kohdalla.

Tutkijoiden mukaan muutos voi näkyä myös kalastajien arjessa. Tummissa vesissä värikkäät ja kiiltävät vieheet eivät välttämättä toimi yhtä hyvin kuin aiemmin. Sen sijaan värisevät tai hajustetut vieheet voivat olla tehokkaampia, koska ne vetoavat kalojen muihin aisteihin kuin näköön.

Punkit tarvitsevat kostean ympäristön ja karttavat kuivuutta.
Mainos