Naton Haagissa järjestetystä huippukokouksesta lähti viesti, joka kuultiin Moskovassa ja huomattiin Pekingissä, toteaa kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.).
– Naton vuoden 2025 huippukokous Haagissa jää historiaan yhtenä merkittävimmistä liittokunnan uuden aikakauden määrittäjistä. Se oli enemmän kuin julistus – se oli strateginen suunnanmuutos, jossa sanat ja sitoumukset on valittava tarkkaan, koska niiden varaan rakentuu koko Euroopan turvallisuuden perusta, hän kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.
– Ydinsanoma oli selvä: puolustus ei ole enää itsestäänselvyys, vaan velvoite, joka vaatii mittaluokaltaan historiallisia päätöksiä. Kaikkien liittolaismaiden hyväksymä tavoite nostaa puolustusmenot 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä ei ole tekninen linjaus – se on poliittinen signaali. Se kertoo, että pelote rakennetaan nyt uudelleen, kestävällä tavalla, eikä vain reaktiivisesti kriisien varassa.
Limnellin mukaan tämä päätös on voimakkain varustelupäätös Euroopassa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sen taustalla ei ole pelkästään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, vaan laajempi strateginen arvio siitä, että länsi on elänyt liian pitkään turvallisuuden ylijäämässä – ja että tämä aika on päättynyt.
Artikla 5
Julistuksessa toistettiin Naton perustavimman periaatteen, artikla 5:n, muotoilu sanasta sanaan: “an armed attack against one or more of them shall be considered an attack against them all” (yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan).”
– Tämän viestin painoarvoa ei voi aliarvioida. Se lausuttiin aikana, jolloin keskustelu Yhdysvaltojen sitoutumisesta kollektiiviseen puolustukseen oli jälleen noussut esiin. (USA:n presidentti Donald) Trumpin kampanjaretoriikka, jossa liittolaistuen ehdollistaminen nousi pintaan, sai liittokunnalta yksiselitteisen vastauksen: Nato ei horju, Jarno Limnell sanoo.
Hänen mukaansa kyse ei ollut vain sisäisestä yhtenäisyyden osoituksesta, vaan ulospäin suunnatusta strategiasta.
– Tämän kuuli Moskova, tämä huomattiin Pekingissä. Viesti oli selvä: vaikka Yhdysvaltain poliittinen johto voi muuttua, liittokunta seisoo edelleen puolustuksensa perustan takana. Pelote ei rakennu vain aseista, vaan myös sanan painosta. Ja tämä sana on nyt kirjattu uudelleen, yhtenäisesti.
Eurooppa heräsi
Jarno Limnellin mielestä Haagin kokous oli käänne myös eurooppalaisen pelotteen näkökulmasta.
– Strateginen painopiste ei lepää enää yksin Atlantin toisella puolen. Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan – siksi, että se on osa aikuiseksi kasvavan liittokunnan logiikkaa.
Limnell korostaa, että pelotteen perusta on uskottavuus – ja uskottavuus syntyy siitä, että sanoja seuraavat teot.
– 5 % tavoite on kunnianhimoinen, jopa kivulias monelle jäsenelle. Mutta se on myös välttämätön. Ilman uskottavaa omaa puolustusta Eurooppa jää riippuvaiseksi poliittisista tuulista, jotka voivat kääntyä hetkessä.
– Samalla Nato laajentaa käsitystä puolustuksesta. Kyse ei ole enää vain asevoimien valmiudesta, vaan yhteiskuntien kokonaisturvallisuudesta: kriittisen infrastruktuurin suojasta, kyberresilienssistä, teknologisesta huoltovarmuudesta. Uhat ovat monimuotoisia – myös vastauksen on oltava sellainen.