Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll pohtii sosiaalisen median kanava X:ssä Venäjältä kantautuvia moninaisia uhkauksia, joista Suomikin on saanut osansa.
– Muun muassa (Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, entinen presidentti Dmitri) Medvedev on tuonut (jälleen) esille ydinaseiden käyttömahdollisuuden. Uhkauksia ja propagandaa on kuultu aiemminkin, mutta trendi nyt nouseva ja todennäköisesti puheet tulevat kovenemaan, Limnéll toteaa.
Limnéllin mielestä Venäjän kannalta toistuvista huonoista uutisista huolimatta olisi virhe aliarvioida Venäjää.
– Etenkin maavoimat ovat kokeneet kovia tappiota ja talouspakotteet ovat vaikuttaneet, mutta Venäjällä on edelleen reserviä ja tärkeä ymmärtää, että (presidentti Vladimir) Putin ei ole sodassa luovuttamassa, Limnéll sanoo.
– Taistelutahtoa halutaan nyt informaatiovaikuttamisella vahvistaa. Lisäksi Putin uskoo ajan olevan Venäjän puolella ja lännen ennemmin tai myöhemmin väsyvän Ukrainan tukemiseen. Ei ole myöskään sattumaa, että Venäjä etsii aktiivisesti ulkomaisia tukijoita etenkin BRICS-maista.
Limnéllin mukaan julkisilla uhkauksilla Venäjän pyrkii luomaan länsimaihin epävarmuutta ja poliittista päättämättömyyttä.
– Pelolla viestiminen on turvallisuuden tunteeseen vaikuttamista. Informaatiovaikuttamista voidaan tukea hybridivaikuttamisen keinoin, joihin on syytä myös Suomessa varautua.
– Venäjä viestii uhkauksillaan ”punaisista linjoista” joita länsimaiden ei tulisi Ukrainaa tukiessaan ylittää, vaikka se on sodassa jo lähes kaikki kansainvälisen oikeuden ja moraalin rajat itse ylittänyt. Länsimaiden poliittisiin päätöksentekoprosesseihin halutaan vaikuttaa.
Hän katsoo, että kyse on myös viesteistä Venäjän sisälle. Tarinaa ”yhteisestä länsimaisesta vihollisesta” toistetaan ja miten tärkeää Venäjän on puolustautua kaikin keinoin lännen uhkaa vastaan. Uhkauksilla hankitaan oikeutusta yhä voimakkaammalle koko yhteiskunnan valjastamiselle sotatoimiin.
– Yhteisen uhkan painottamisella halutaan Venäjällä yhdistää kansaa, sillä tunnetusti yhteinen uhka yhdistää tunnetasolla. Tätä on propagandassa toistettu pitkään. Uhkauksia halutaan myös luoda kuvaa voimakkaasta omasta johtajasta ja hallinnon määrätietoisesta toiminnasta.
Limnéllin mukaan uhkaukset ilmentävät hermostuneisuutta ja epävarmuutta Venäjän johdossa.
– Kremlissäkin on ymmärretty, miten suuri strateginen virhe oli hyökätä Ukrainaan. Kun positiivisia omien toimien viestejä ei juuri ole, on helpompi vierittää tilannetta muiden syyksi ja voimistaa propagandaa.
– Tärkeää on, että länsimaiden päättäväisyys niin Ukrainan tukemisessa kuin omasta turvallisuudesta huolehtimisessa ei heikenny tämän informaatiovaikuttamisen seurauksena. Päinvastoin – päättäväisyyden tulee omissa toimissamme olla entistäkin määrätietoisempaa.
Venäjältä kantautuu moninaisia uhkauksia ja Suomikin on saanut osansa. Mm Medvedev on tuonut (jälleen) esille ydinaseiden käyttömahdollisuuden.
Uhkauksia ja propagandaa on kuultu aiemminkin, mutta trendi nyt nouseva ja todennäköisesti puheet tulevat kovenemaan. Miksi?
Ketju:— Jarno Limnell (@JarnoLim) August 4, 2023