Kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan Suomessa on meneillään historiallinen prosessi puolustuksen yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta.
– Samalla itsenäistä puolustuskykyä ylläpidetään ja kehitetään. Hallinnonalan henkilöstötyövuosimäärä kasvaa noin 170 henkilötyövuodella vuoteen 2024 verrattuna aiheutuen pääasiallisesti uusista, Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä Puolustusvoimissa sekä vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta Puolustusvoimien pysyvästä henkilöstölisäyksestä, Lindberg sanoi eduskunnassa torstaina.
Tämä pysyvä lisäys on hänen mukaansa itsenäisen puolustuskyvyn kannalta oleellinen asia.
Lindberg myös huomautti, että Suomen 280 000 henkilön reservi on suurempi kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, mutta aktiivihenkilöstön määrä on puolestaan vähäinen useita vuosia jatkuneiden säästöjen ja henkilöstöleikkausten seurauksena.
– Tämän vuoksi aktiivihenkilöstön määrän suhde reserviin on kansainvälisesti poikkeuksellisen alhainen. Valmiutta kohotettaessa lisähenkilöstön tarve on ilmeinen.
Lindbergin mukaan jostain pitää saada väki ympärivuorokautiseen työhön ja suuren reservin nopeaan kouluttamiseen.
– Toivonkin, että Puolustusvoimien riittävä aktiivihenkilöstön määrä kirjataan myös tulevaan puolustusselontekoon ylivaalikautisena tarpeena.