Edelliskerralla vaalien fokus oli Moskovan pormestarin Sergei Sobjanin uudelleenvalinnassa, joka meni Kremlin käsikirjoituksen mukaan. Sen sijaan peräti neljässä kuvernöörinvaalissa Kremlin valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän ehdokas hävisi.
– Primorskin alueella Kaukoidässä nähtiin suurin skandaali, kun kommunistisen puolueen ehdokkaan Andrei Ištšenkon voittoa ei hyväksytty edes toisen kierroksen jälkeen. Vaalit mitätöitiin, ja Kremlin ehdokas Oleg Kožemjako nimitettiin kuvernööriksi, kirjoittaa vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisen instituutin FIIA Commentissaan.
Hänen mukaansa hallinnolle viimevuotisten aluevaalien keskeinen opetus oli mahdollisen toisen kierroksen ongelma, joka luo merkittävää lisäpainetta hallinnon ehdokkaille. Myös protestiääniä keräävät vastaehdokkaat aiheuttivat huolta vallanpitäjille.
– Duuman tärkeimmät oppositiopuolueet, liberaalidemokraattinen puolue ja kommunistinen puolue eivät haasta Kremliä keskeisissä poliittisissa, ennen kaikkea ulkopoliittisissa kysymyksissä. Tästä syystä niiden maine aitoina poliittisina vaihtoehtoina on huono. Aluevaaleissa erityisesti kommunistien liian oppositiohenkiset tai paljon protestiääniä keräävät ehdokkaat ovat kuitenkin muodostuneet riskiksi hallinnolle, Lassila toteaa.
Tämän vuoden aluevaaleissa kuvernöörejä valittiin peräti 16. Tulosten perusteella viime vuoden skandaalin välttäminen on ollut hallinnon ykkösprioriteetti. Nyt Kremlin ehdokas voitti ensimmäisellä kierroksella kaikki 16 vaalia.
– Vaalitarkkailujärjestö Golos raportoi yli 2[nbsp]000 rikkeestä vaaleissa, mikä antaa selkeitä viitteitä siitä, miten Kreml runnoi suosikkinsa valtaan, Lassila toteaa.
Pietarin kuvernöörivaaleissa poikkeuksellisen epäsuosittu ja Vladimir Putinin luotettuna tunnettu kuvernööri Alexander Beglov oli Kremlin päänsärky viime metreille asti. Vahvin vastaehdokas, kommunistien 73-vuotias Vladimir Bortko, oli kyselyjen perusteella viemässä vaalit toiselle kierrokselle. Hän olisi voinut protestiäänillä voittaa Beglovin, Lassila arvioi.
– Vajaa viikko ennen vaaleja Bortko kuitenkin vetäytyi vaaleista, mitä ilmeisimmin Kremlin ohjeistuksesta. Kahdella muulla vastaehdokkaalla ei ollut enää mahdollisuuksia. Kreml vahvisti ”oikean” tuloksen lopulta äänestysprosentilla: Iltakuudelta äänestysprosentti oli noin 24, mutta vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 se oli noussut peräti 42 prosenttiin.
Vaikeuksia Moskovassa
Lassila toteaa, että Yhtenäisen Venäjän heikkenevä asema on käynyt erityisen polttavaksi Moskovassa.
– Pormestari Sobjanin visioimana puolueiden rooli minimoitiin, ja 45-paikkainen valtuusto valittiin 45:stä yksipaikkaisesta vaalipiiristä, joihin Moskova jaettiin. Tämä ei poistanut heikkojen puolueiden ongelmaa. Ongelmaksi muodostui vahvasti mobilisoitunut oppositio, joka kykeni keräämään ehdokkuuksiensa taakse vaadittavat allekirjoitukset hiljaisesta kesäajasta huolimatta.
Lukuisilla äänestysalueilla opposition ehdokkaat olivat kyselyissä lyömässä riippumattomiksi tekeytyneet hallinnon ehdokkaat. Monilla ”riippumattomilla” ehdokkailla oli myös suuria vaikeuksia kerätä vaadittavat allekirjoitukset.
– Paniikin lähestyessä Moskovan hallinto syvensi Kremlin myötävaikutuksella kriisiä entisestään kieltämällä kaikkien riippumattomien ehdokkaiden osallistumisen vaaleihin. Virkavalta vastasi brutaalisti tuhansien moskovalaisten vaatimuksiin ehdokkaidensa hyväksymisestä. Satoja pidätettiin, myös monia opposition ehdokkaita. Tämä mobilisoi ennen näkemättömällä tavalla lisää ihmisiä vastustamaan niin viranomaisten hallinnollista mielivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa, Lassila kirjoittaa.
Vaikka vaalipäivään mennessä hallinto ei taipunut opposition vaatimuksiin, se oli kykenemätön torjumaan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin hyvissä ajoin markkinoiman ”älykkään äänestämisen” vaikutuksen.
– Navalnyi puhui taktisesta äänestämisestä silloin, kun opposition omia ehdokkaita ei hyväksytä. Todennäköisyyksiin perustuen hän tarjosi kullekin äänestysalueelle ”vähiten huonoa” ehdokasta, toisin sanoen ketä tahansa muuta kuin hallinnon asettamaa ehdokasta, Lassila kertoo.
Tämän seurauksena erityisesti Moskovassa ja Habarovskissa Yhtenäinen Venäjä kärsi nöyryyttävän tappion. Kun vuoden 2014 vaaleissa Yhtenäinen Venäjä sai 38 paikkaa 45:stä, nyt sen paikkamäärä putosi 25:een. Habarovskissa puolue sai vain runsaat 13 prosenttia äänistä ja hävisi kaikissa alueen vaalipiireissä.
– Pietarissa valtuustovaalin tulosten panttaaminen useita päiviä kertoo niin ikään hallinnolle epämiellyttävästä tuloksesta.
Lassilan mukaan tämän vuoden vaalitulos toi esille Kremlin autoritääristen vaalien koordinoinnin ongelman.
– Ongelmien keskiössä on puolueiden kriisi, ja sitä kautta uudeksi haasteeksi on kehkeytynyt puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden tarjonta ja kontrollointi. Kremlin tarve uudistaa vaalien kautta saatava legitimiteetti käy yhä akuutimmaksi vuoden 2021 duumanvaalien lähestyessä.
Lassila toteaa, että Kremlin ihannetilanteessa sillä olisi useita vahvoja ehdokkaita, jotka voisivat aidosti kilpailla keskenään.
– Ongelma on vain siinä, että hallinnolle mieleisiä vahvoja ehdokkaita ei tunnu löytyvän edes arvovaltaisille paikoille.
