Kokoomusnuoret haluavat siviilipalvelukseen mallia Lotta-järjestöstä

Lottien jaostot tarjoaisivat hyvän pohjan maanpuolustusta tukeville tehtäville, nuoret ehdottavat.
Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kyltti. / LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kyltti. / LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Yleinen asevelvollisuus tulisi ulottaa kaikkiin ja siviilipalvelus muuttaa Lotta Svärd -järjestön kaltaiseksi toiminnaksi, ehdottaa Kokoomusnuoret. Siviilipalvelusta tulisi kehittää paremmin kokonaisturvallisuutta tukevaksi toiminnaksi. Lottakoulutus tarjoaisi kattavan koulutuksen erityisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyden, varautumisen ja turvallisuuden tukemiseksi. Se olisi oiva vaihtoehto heille, jotka eivät suorittaisi asepalvelusta.

Vaikka Lotta Svärd on alun perin naisjärjestö, me voi sen toiminnan muuttaa sukupuolesta riippumattomaksi, Kokoomusnuoret ehdottaa tiedotteessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Sotien aikana Lotta Svärdin tehtävät oli jaettu jaostoihin. Näitä olivat lääkintäjaosto, muonitusjaosto, varusjaosto, toimisto- ja viestijaosto, keräys- ja kansliajaosto sekä kenttälotat. Kokoomusnuorten mielestä nämä jaostot ovat erinomainen pohja siviilipalveluksen uudistukselle. Nykyisestä siviilipalveluksesta noin 319 päivää on pelkkää työpalvelua. Lottakoulutuksen jaostot antaisivat selkeitä maanpuolustusta tukevia tehtäviä sekä kyvykkyyttä toimia kriisiaikana paremmin kuin aikaisemmassa siviilipalveluksen mallissa.

Kokoomusnuorten mielestä olisi kansallinen etu, että jokaiselle löytyisi kokonaisturvallisuutta vahvistava tehtävä – oli se sitten asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa. Samalla he haluaisivat uudistaa asevelvollisuutta siten, että asepalvelukseen valittaisiin Puolustusvoimien tarpeen mukaan vain tietty määrä henkilöitä kyvykkyyden ja motivaation perusteella sukupuoleen katsomatta.

Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944 pian sen jälkeen, kun ensin oli lakkautettu Suojeluskunnat alajärjestöineen. Lotat perustettiin alun perin tukemaan Suojeluskuntien toimintaa, ja Suojeluskunnat lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella. Ehdoissa määrättiin, että ”fasistiset” järjestöt tuli lakkauttaa.

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos