Huoli Pohjois-Korean ydinohjelman muodostamasta turvallisuusuhasta on kasvanut viime kuukausina Tokiossa. Pohjois-Korean ammuttua viime syksynä kaksi ballistista ohjusta Japanin yli pääministeri Shinzo Abe antoi määräyksen maansa puolustusstrategian päivittämisestä.
Japanin ohjuspuolustus on toistaiseksi perustunut kahteen keskeiseen elementtiin: ensi linjan puolustuksesta vastaavat Aegis-ilmatorjuntaohjusjärjestelmin varustetut laivaston alukset, ja toisen linjan torjunta on maalle sijoitettujen Patriot PAC-3 -ohjuspatterien harteilla.
– Tämä järjestely, jota on aikanaan yleisesti pidetty tehokkaana, on osoittautumassa haavoittuvaiseksi Pohjois-Korean kasvavalle kapasiteetille. Ohjuspuolustusjärjestelmän pelätään olevan riittämätön Pohjois-Korean ryhmitettyä tulta vastaan, komentaja Marianne Péron-Doise arvioi Ranskan sotilasakatemian strategian laitoksen (IRSEM) tuoreessa raportissa.
Péron-Doise toimii tutkijana IRSEMissä. Aiemmin hän on palvellut muun muassa poliittisena neuvonantajana Naton meripuolustusesikunnassa sekä Ranskan puolustusministeriön Aasian ja Tyynenmeren toimiston päällikkönä.
Japanissa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua siitä, millaisin keinoin saariryhmän puolustusta olisi tehostettava. Japanin puolustusministeri Itsunori Onodera on jo ennen nykyistä tehtäväänsä esittänyt pitkän kantaman risteilyohjusten hankkimista, jotta maan asevoimat voisivat iskeä suoraan Pohjois-Korean laukaisujärjestelmiin. Hän on sittemmin väläytellyt myös ennaltaehkäisevien iskujen mahdollisuutta, jos olosuhteet sitä edellyttäisivät.
– Päätös nostaa vuonna 2018 puolustusbudjetti 40 miljardin euroon kuvastaa pääministeri Aben hallituksen turvallisuuskysymyksiin liittyvää poliittista tahtoa, Péron-Doise sanoo.
JASSM-ohjuksia Japaninkin ilmavoimille?
Japanin turvallisuuspolitiikka nojaa edelleen vahvaan liittosuhteeseen Yhdysvaltojen kanssa, mutta presidentti Donald Trumpin ristiriitaiset signaalit eivät ole jääneet Tokiossa huomaamatta. Vaalikampanjansa aikana Trump uhkasi jopa amerikkalaisjoukkojen vetämisellä pois Japanista ja Etelä-Koreasta, elleivät maat ottaisi olennaisesti nykyistä suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan.
Mielialoja rauhoitellakseen USA myy nyt Péron-Doisen mukaan molempiin maihin niiden toivomia asejärjestelmiä käytännössä rajoituksetta. Japani on jo päättänyt muun muassa PAC-3-järjestelmänsä modernisoinnista ja suunnittelee uusien Aegis-ohjuspatterien sijoittamista saarilleen.
Pohjois-Korean teknisesti yhä kehittyneempien ydinaseiden uhkaa vastaan nekään eivät japanilaisten mielestä riitä: niiden rinnalle uskotaan tarvittavan myös tehokkaita hyökkäysaseita.
– Tästä näkökulmasta Japani voisi olla kiinnostunut hankkimaan amerikkalaisia Tomahawk-risteilyohjuksia tai F-35A-hävittäjiä, joilla se voisi hyökätä pohjoiskorealaisia maaleja vastaan.
Toinen vaihtoehto olisivat Péron-Doisen mukaan rynnäkköohjukset, kuten ilmasta maahan ammuttava amerikkalaisen Lockheed Martinin valmistama JASSM-järjestelmä. JASSM-ohjuksia (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) hankittiin F-18 Hornet -kaluston elinkaaripäivityksen yhteydessä taannoin myös Suomen ilmavoimien käyttöön.
Jopa ydinaseesta on puhuttu
Vaikka toisen maailmansodan jälkeen laadittu pasifistinen perustuslaki sisältää olennaisia Japanin asevoimien tehtäviä, kokoa ja aseistusta koskevia rajoituksia, se ei Péron-Doisen mukaan ole rajoittanut puolustuskyvyn kehittämistä tai edes estänyt maan laivaston osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon Djiboutissa.
Moni maan johtavista poliitikoista vaatii nyt kuitenkin perustuslain muuttamista niin, että se antaisi puolustusratkaisujen valintaan nykyistä vapaammat kädet. Tätä mieltä on myös pääministeri Shinzo Abe, joka on tehnyt asiasta yhden ensi syksyn parlamenttivaalien keskeisistä teemoista.
Jyrkimpiä äänenpainoja on esittänyt entinen puolustusministeri, nykyisin väestökehitysministerinä toimiva Shigeru Ishiba, joka haluaisi Japanille oman ydinaseen. Aihe on perinteisesti ollut Hirošiman ja Nagasakin pommitukset kokeneessa maassa täydellinen tabu.
Péron-Doise muistuttaa, että perustuslaki ei nykymuodossaankaan suoranaisesti kiellä ennaltaehkäisevien iskujen toteuttamista tilanteessa, jossa Japanin turvallisuuteen kohdistuu välitön uhka. Jo 1950-luvulla silloinen pääministeri Ichirō Hatoyama oli esittänyt tulkinnan, jonka mukaan perustuslaki oikeuttaa hyökkäysiskun välittömän uhan torjumiseksi edellyttäen, että voimankäyttö on suhteutettu uhkaan ja että mitään muuta keinoa ei ole käytettävissä.
