Asuntokauppa on jatkunut vaisuna alkuvuoden ja kauppamäärät olivat huhtikuussakin noin 30 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut ja hintojen lasku on pysähtymässä, selviää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta.
Asuntokauppa saa vauhtia, kun kotitalouksien ostovoima paranee loppuvuodesta muun muassa kesän palkankorotusten, korkojen nousun tasaantumisen ja inflaation hidastumisen ansiosta.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa koko maan tasolla 6,2 prosenttia ja suurissa kaupungissa 6,7 prosenttia vuodentakaista. Lasku on ollut nopeinta yksiöissä ja omakotitaloissa.
– Asuntohintojen laskun pysähtymisestä on saatu merkkejä viime kuukausina ja hintojen pohjat alkavat arviomme mukaan olla jo lähellä. Odotamme, että koko maan tasolla hinnat laskevat 7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia viime vuoden huipputasoista. Tänä vuonna valmistuu vielä runsaasti asuntoja, mikä pitää hintakehityksen vaisuna myös loppuvuonna. Merkittävää hintojen nousua joudutaan odottamaan ensi vuoteen, sanoo tiedotteessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Asuntolainojen kysyntä on palannut vuoden 2019 tasolle ja pankkien luotonmyöntöperusteet ovat ennallaan, mutta asuntolainojen nostoa hidastaa asuntokauppojen lisääntynyt ketjuttaminen.
– Lainojen stressitesti on osoittanut toimivuutensa ja suomalaiset selviävät yhä hyvin asuntolainoistaan. Oman talouden sopeuttamisen lisäksi korkosuojaukset ja kertyneet säästöt vaimentavat asumiskulujen kasvua. Kauppa-ajat kuitenkin kasvavat, kun epävarmassa markkinatilanteessa nykyinen asunto halutaan myydä pois ennen uuden ostoa, jolloin vähintään kahden kaupan pitää tapahtua samanaikaisesti, Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo tiedotteessa.
Omistusasumisen kustannuksissa ei kannata pysähtyä tuijottamaan pelkkiä oman asuntolainan korkomenoja. Esimerkiksi asunto-osakkeen kohdalla kulut muodostuvat yhtiövastikkeesta, asuntolainan koroista ja lyhennyksistä, sähkö- ja vesimaksuista sekä erilaisista remonteista.
– Asumisen taloustaidoissa on parannettavaa. Esimerkiksi vasta nousseiden korkojen myötä moni on ymmärtänyt, että myös taloyhtiölaina on omaa lainaa, jota maksetaan rahoitusvastikkeen muodossa. Osittain tämän takia nousseet asumiskustannukset ovat tulleet yllätyksenä, Kostiainen huomauttaa.
Kostiainen on laskenut, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla keskimääräisen 50 neliön osakeasunnon asumismenot ovat kokonaisuudessaan 1 378 euroa kuukaudessa ilman mahdollisia remonttikuluja.
– Kasvua on tullut vuodessa 243 euroa etenkin korkojen nousun takia. Toisaalta asuntohinnat ovat laskeneet 247 euroa neliöltä, mikä on vähentänyt tarvittavan asuntolainan määrää 50 neliön asunnossa 13 700 euroa.
Korkojen noustessa vuokra-asumisesta on tullut aiempaa houkuttelevampaa. Omistusasuminen on Nordean mukaan kuitenkin edelleen vuokra-asumista edullisempaa, kun otetaan huomioon, että asuntolainan takaisinmaksu on varallisuutta kasvattavaa säästämistä.
Asumismuodon kannattavuutta ei kannata tarkastella vain kuukausittaisten asumismenojen perusteella.
-Vuokra-asumisen kokonaismenot ovat olleet tyypillisesti pienempiä kuin omistusasumisessa. Viimeaikaisten vastikkeiden ja korkojen nousun jälkeenkin omistusasunnon vastike- ja korkokulut jäävät kuitenkin vastaavan kokoisen asunnon keskivuokraa pienemmiksi sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Vuokraa vastaavalla summalla pystyykin lyhentämään myös asuntolainaa ja näin kerryttämään varallisuutta, Kostiainen sanoo.
