Ilta-Sanomien uutinen Jaakko Laakson (vas.) yhteydenpidosta Turkin ulkoministeriin Suomen Nato-prosessin aikana palautti mieleeni omat kokemukseni Ankarasta, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen X:ssä.
– Matkustin helmikuussa 2023 Mika Aaltolan kanssa Turkkiin selvittämään Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin esteitä ja mahdollisuuksia. Tapasimme turkkilaisia tilanteessa, jossa Suomen jäsenyyden eteneminen oli edelleen epävarmaa, hän kertoo.
Vanhasen mukaan keskusteluje perusteella hän ja Aaltola muodostivat varsin selkeän tilannekuvan.
– Turkissa suhtauduttiin Suomen jäsenyyteen huomattavasti myönteisemmin kuin Ruotsin, ja Suomen jäsenyydelle oli mahdollista avata oma etenemistie. Toimme tämän arvion myös julkisuuteen ja nostimme esiin kysymyksen siitä, pitäisikö Suomen olla valmis etenemään tarvittaessa ennen Ruotsia. Arviomme osoittautui lopulta oikeaksi, Vanhanen toteaa.
Hän jatkaa, että ”emme tuolloin tienneet, että Jaakko Laakso oli jo edellisenä keväänä tavannut Turkin ulkoministerin ja tehnyt hänelle selväksi kielteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen”.
– Laakson toiminnasta herää vakavia kysymyksiä. Jokaisella suomalaisella on oikeus vastustaa Nato-jäsenyyttä, mutta eri asia on viedä jäsenyyttä vastustavia näkemyksiä suoraan sellaisen valtion ulkoministerille, jonka hyväksynnästä Suomen historiallinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu riippui, Vanhanen toteaa.
– Suomen Nato-jäsenyys oli vuosikymmenten merkittävimpiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Sen toteutumiseen liittyneet tapahtumat ansaitsevat tulla selvitetyiksi myös silloin, kun ne nostavat esiin vaikeita kysymyksiä suomalaisten omasta toiminnasta, hän lisää.