Sisäministeriön kansliapäällikön Matti Sarasmaan mukaan Suomen itärajan valvontaan liittyvät päätökset ja toimet ovat ajan tasalla Euroopan muuttuneessa turvallisuusympäristössäkin.
– Ovat, ehdottomasti. Suomi on jo vuosikymmeniä säilyttänyt vahvan valvonnan itärajalla ja viimeaikaiset toimet ovat vain vahvistaneet sitä. Toisin on käynyt muutamissa Euroopan maissa, joissa luovuttiin vahvasta rajaturvallisuuden käsitteestä, Sarasmaa sanoo Verkkouutisten Asiakysymys -videohaastattelussa.
Suomessa hallitus haluaa myös jatkaa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädetyn poikkeuslain voimassaoloa, ja esitys on paraikaa lausuntokierroksella. Sarasmaa korostaa, että tilanne itärajalla on toistaiseksi vakaa.
Sarasmaa aloitti sisäministeriön kansliapäällikkönä helmikuun alussa ja on tätä ennen toiminut urallaan erilaisissa tehtävissä Rajavartiolaitoksella. Hän tuntee siis tontin ja huomauttaa Suomen käyttäneen jo vuosikymmeniä runsaasti resursseja rajavalvontaan.
– Muutamat EU:n jäsenmaat unohtivat ulkorajavalvontansa ja nyt otetaan kiireesti askeleita takaisinpäin.
Mitkä maat?
– Sanoisin Baltian maat, Puola ja siitä etelään. Ja tämä Suomen säätämä poikkeuslaki on myös hyvä esimerkki siitä. Nyt sitä tarkastellaan muissakin EU:n ulkorajavaltioissa, otetaan ehkä mallia ja harkitaan, pitäisikö tällainen lainsäädäntö säätää myös näissä maissa. Ja tekeillä todella onkin lainsäädäntöhankkeita, esimerkiksi Puolassa, Sarasmaa kuvaa.
Asiaa saattavat vauhdittaa EU:n komission linjaukset. Rajavalvonnan tehostamiseksi komissio kertoi joulukuussa yhteensä 170 miljoonan euron lisärahoituksesta. Komissio väläytti samassa yhteydessä myös mahdollisuutta tiukoin ehdoin toimenpiteisiin, jotka saattavat merkitä vakavaa puuttumista perusoikeuksiin, kuten turvapaikkaoikeuteen.