Rajamenettely ei ratkaisisi Venäjän välineellistämää maahantuloa Suomen itärajalla. Sisäministeriön taustatilaisuudessa puhuneet rajamenettelyn ja nopeutetun turvapaikkamenettelyn lainvalmistelijat kertoivat, että menettely olisi soveltunut vain noin sataan turvapaikanhakijaan niistä noin 1300 ihmisestä, jotka viime aikoina ovat saapuneet Venäjän kautta Suomeen ilman maahantulon edellytyksiä.
Taustatilaisuus käsitteli sisäministeriön maanantaina lausuntokierrokselle lähettämää esitysluonnosta rajamenettelyn käyttöönotosta.
Rajamenettelyssä on kyse EU:n ulkorajan kautta saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä tehostetusti. Menettelyyn voidaan valita sellaiset hakijat, joiden turvapaikan saaminen vaikuttaa joka tapauksessa epätodennäköiseltä tai hakijat, joiden hakemukset on perusteltua käsitellä kiireesti yleisen tai kansallisen turvallisuuden takia.
Venäjän kautta Suomeen loppuvuodesta saapuneihin hakijoihin tämä soveltuisi sisäministeriön mukaan heikosti, sillä monet heistä saapuivat sellaisista maista, jonka kansalaisille monesti tarjotaan kansainvälistä suojelua – esimerkiksi Syyriasta ja Jemenistä sekä Somaliasta.
Normaalitilanteessa sisäministeriö arvioi, että rajamenettelyyn valikoituisi vuositasolla noin 60-100 Suomeen saapuvaa turvapaikanhakijaa. Viime kuukausina tilanne ei kuitenkaan ole ollut normaali, muistuttivat myös sisäministeriön valmistelijat, ja arvio määrästä on tehty aiempien vuosien tilastojen perusteella.
Rajamenettelyssä on kyse turvapaikkamenettelystä. Sitä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät. Lakiluonnoksen mukaan rajamenettelyä voitaisiin jatkossa käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, eikä vain pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa.
Rajamenettelyssä on tarkoitus pystyä ratkaisemaan turvapaikanhakijan hakemus neljässä viikossa. Tämän neljän viikon aikana hakijalla on velvollisuus pysyä rajan läheisyydessä vastaanottokeskuksessa. Tätä tarkoitusta varten kaavaillaan otettavaan erityiseen käyttöön Joutsenossa sijaitseva vastaanottokeskus, joka tullaan todennäköisesti aitaamaan. Jos hakija ei noudata velvollisuutta, voitaisiin hänet käräjäoikeuden päätöksellä määrätä säilöön otettavaksi. Vastaanottokeskuksen työntekijöille ei esitetä voimankäyttöoikeuksia.
Henkilöstöresursseja ei sisäministeriön valmistelijoiden mukaan ole rajamenettelyn vuoksi lisätä.
Rajamenettely oli vireillä jo edellisellä hallituskaudella. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä esitystä, ja se raukesi. Nyt rajamenettelyn käyttöönotto on kirjattu hallitusohjelmaan, ja se on tarkoitus saada voimaan niin pian kuin mahdollista.
Sisäministeriön esityksessä ehdotetaan myös, että ulkomaalaislakiin sisällytetään ne menettelydirektiivin nopeutetun menettelyn perusteet, joita ei ole siihen vielä sisällytetty. Nopeutettu menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Nopeutettua menettelyä voitaisiin jatkossa käyttää muun muassa niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tai uusintahakemuksiin. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla varmistetaan, että kansallinen sääntely vastaisi paremmin jo olemassa olevaa menettelydirektiiviä.
Rajamenettelyn käyttöönotto ja nopeutetun menettelyn edellyttämät muutokset ulkomaalaislakiin on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi huhtikuun puolivälissä.
