Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell muistuttaa, ettei Venäjän mahdollisessa Suomeen kohdistuvassa painostuksessa pidä katsoa vain 1 340 kilometrin itärajaa.
Limnellin mukaan katse kannattaa nyt suunnata tarkasti myös Itämerelle, josta voi tulla yksi Venäjän harmaan alueen painostuksen keskeisistä suunnista.
– Ei siksi, että Venäjä voisi ”sulkea Itämeren”, vaan siksi, että meriliikenteen häiritsemiseen on monia keinoja ilman avointa sotilaallista yhteenottoa. Tämä on tunnistettava ja varauduttava ajoissa, Limnell kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hän nostaa esiin Ukrainassa nähdyt keinot, joissa drooneja, elektronista sodankäyntiä, miinoja ja pitkän kantaman aseita voidaan yhdistää meriliikenteen häiritsemiseen. Itämerellä kokonaisuuteen liittyvät lisäksi Venäjän varjolaivasto ja vedenalainen kriittinen infrastruktuuri.
Limnellin mukaan harmaan alueen painostuksessa yksittäiset tapahtumat eivät välttämättä vaikuta erityisen dramaattisilta. Hän luettelee esimerkiksi GPS-häirinnän, droonit, kaapelivauriot, kyberhäiriöt ja epäselvät tapahtumat merellä.
Olennaista on hänen mukaansa kyetä tunnistamaan yksittäisten tapausten muodostama kokonaisuus.
Suomen meriyhteydet ovat kriittisiä
Itämeren merkitys korostuu Suomen poikkeuksellisen suuren merikuljetusriippuvuuden vuoksi. Limnell kuvaa Suomea logistisesti saareksi.
Limnellin mukaan satamat ja meriyhteydet ovat tämän vuoksi paitsi Suomen huoltovarmuuden myös Pohjois-Euroopan ja Naton turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeitä.
Hän katsoo Venäjän testaavan myös sitä, pystyykö Nato siirtämään joukkoja, polttoainetta ja muuta materiaalia silloin, kun niitä todella tarvitaan. Itämeren vapaa ja turvallinen käyttö liittyy siten suoraan liittokunnan puolustuskykyyn.
Limnell on varoittanut Venäjän painostuksesta Itämerellä aiemminkin. Kesäkuussa hän arvioi Venäjän testaavan lännen sietokykyä erilaisilla toimilla ja totesi näkyvien sotilaallisten keinojen olevan vain osa laajempaa kokonaisuutta.
Limnell painottaa, että Suomen turvallisuustilanne on vakaa eikä suomalaisilla ole syytä pelkoon. Varautumisessa on kyse uhkakuvien liioittelun sijasta niiden ennakoimisesta.
– Kun itärajan turvallisuutta vahvistetaan, on samalla varmistettava, että Suomen yhteydet länteen pysyvät kaikissa tilanteissa auki, Limnell toteaa.