Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista 53 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen ei saa riippua siitä, millainen Ruotsin aikataulu on.
Vastaajille esitettiin kysymys: ”Pitäisikö Suomen liittyä Natoon, vaikka Ruotsin jäsenyyden ratifioiminen kestäisi pidempään esimerkiksi Turkin vastustuksen vuoksi, vai pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia?”
Vastaajista 28 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi mennä Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa. 19 prosenttia ei osaa sanoa, kumpaa mieltä on.
Puoluejakauman osalta ääripäitä edustavat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Perussuomalaisten kannattajista 73 prosenttia on sitä mieltä, ettei Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen saa riippua Ruotsin aikataulusta. Lähelle lukemaa pääsevät myös kristillisdemokraattien ja Liike nytin kannattajat.
Vasemmistoliiton kannattajista puolestaan 58 prosenttia ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa Ruotsia.
Kokoomuksen kannattajista 59 prosenttia on sitä mieltä, ettei Ruotsia pidä odottaa, keskustassa ja SDP:ssä lukema on 51 prosenttia.
Miehistä 30 prosenttia ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa Ruotsia, kun naisten keskuudessa vastaava lukema on 27 prosenttia. Ruotsista riippumatta Natoon haluaa miehistä 56 prosenttia, naisista 50 prosenttia.
Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1021:tä henkilöä alkuviikosta (30.1.–1.2.2023). Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
