Ukrainan drooni-iskut Koiviston ja Laukaansuun satamiin ovat huolellisesti suunniteltu operaatio, jonka vaikutukset voivat olla olennaisesti Venäjän öljykuljetusten tilapäistä häiriintymistä laajempia, virolainen kenraalimajuri evp. Meelis Kiili toteaa yleisradioyhtiö ERR:n julkaisemassa artikkelissa.
Asetelma voi vaikuttaa ensi silmäyksellä suoraviivaiselta: venäläisiin satamiin isketään, vienti hidastuu, säiliöalukset odottavat ankkurissa ja markkinat sopeutuvat. Tämä tulkinta on kuitenkin hänen mukaansa pinnallinen, sillä öljynvienti on kokonaisuus, jossa tuotanto, kuljetus ja myynti ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa.
– Kun yksi lenkki katkeaa, vaikutus ei rajoitu vain siihen yksittäiseen pisteeseen – se leviää eteenpäin. Tässä piilee hyökkäyksen todellinen painoarvo. Sotien kohtalo ei ratkea pelkästään taistelukentällä, vaan järjestelmien sisällä, pääministeri Kristen Michalin johtaman reformipuolueen kansanedustajana nykyisin toimiva Kiili huomauttaa.
– Jos Itämeren vienti keskeytyy ja vaihtoehtoiset reitit, kuten Mustameri tai itäiset käytävät Kiinan suuntaan toimivat jo täydellä tai lähes täydellä kapasiteetilla, syntyy väistämätön pullonkaula. Aluksi putkistot, terminaalien varastot ja jopa tavaravaunut ottavat ylimääräisen kuorman vastaan, mutta tämä se on vain väliaikainen helpotus. Kun varastointikapasiteetti on käytetty loppuun, porauskaivot on suljettava tai tuotantoa on vähennettävä, jolloin ongelma muuttuu logistisesta ongelmasta taloudelliseksi – ja lopulta strategiseksi, hän painottaa.
Tietyntyyppisillä öljykentillä etenkin Länsi-Siperiassa tuotannon keskeyttäminen voi hänen mukaansa johtaa siihen, että paine laskee, veden ja öljyn välinen tasapaino häiriintyy ja virtausreitit muuttuvat. Tuotannon käynnistäminen uudelleen voi silloin olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.
– Paikallinen logistinen häiriö saattaa viime kädessä aiheuttaa kansallisen tuotantokapasiteetin huomattavan vähenemisen tai pysyvän menetyksen, hän toteaa.
Lyhyellä aikavälillä vaikutukset näkyvät myös merellä. Ankkurissa seisovat säiliöalukset eivät tuota tuloja, rahtivirrat keskeytyvät, vakuutus- ja riskimaksut nousevat. Lopulta koko toimitusketju on koetuksella.
– Häiriö vaikuttaa myös Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon. Se perustuu jatkuvaan liikkeeseen ja hajautettuun riskiin. Kun suurten terminaalien kaltaiset keskeiset solmukohdat häiriintyvät, malli muuttuu yhä haavoittuvammaksi. Tämä on kuitenkin vain ongelman näkyvä osa – syvemmät ja vakavammat vaikutukset ilmenevät maalla, hän sanoo.
– Usein oletetaan, että Venäjä voi yksinkertaisesti kääntää vientinsä Aasiaan, erityisesti Kiinaan. Todellisuus on monimutkaisempi. Ensinnäkin olemassa oleva infrastruktuuri on rajallista. Itään suuntautuvia putkia ja satamia ei ole koskaan suunniteltu ottamaan vastaan koko Itämeren virtaa. Toiseksi – ja mikä tärkeämpää – Kiinan energiapolitiikka muodostaa merkittävän esteen. — Kiina ei ole kiinnostunut sitoutumaan yhteen ainoaan toimittajaan, vaan ylläpitää tarkoituksellisesti eri toimituskanavien kirjoa. Toisin kuin Eurooppa, joka sitoutui vuosikausiksi venäläiseen energiaan, Kiina hankkii öljynsä Lähi-idästä, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Venäjältä, Kiili toteaa.
Vladimir Putinin kannalta tämä tarkoittaa hänen mukaansa kaikessa karuudessaan sitä, että drooni-iskut Koivistolle ja Laukaansuuhun ovatkin isku Venäjän koko järjestelmää vastaan. Jos taloudelliset ja tekniset paineet heijastuvat elintärkeään öljyntuotantoon, ne voivat vähitellen horjuttaa Putinin hallinnon vakautta.
– Sodassa huomio kiinnittyy usein suoriin, näkyviin tuloksiin, kuten tuhottuun kalustoon tai vallattuihin alueisiin. Toisinaan vaikuttavimpia operaatioita ovat kuitenkin ne, jotka kääntävät järjestelmän itseään vastaan – ja sellainen näyttää olevan käynnissä juuri nyt, Kiili kiteyttää.
Meelis Kiili toimi Baltian maanpuolustuskorkeakoulun johtajana 2010–2012 ja Viron suojeluskuntajärjestö Kaitseliitin johtajana 2012–2019.