Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa. Ilta-Sanomien mukaan EU-maiden maksut lasketaan pitkälti bruttokansantulon mukaisessa suhteessa, mutta vaikka Suomen BKT esimerkiksi vuonna 2023 jäi selvästi jälkeen Ruotsista, silti Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin Ruotsi.
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Miika Grönholm kertoo, että jäsenmaksueroa selittää etenkin yksi syy.
– Vuonna 2023 Ruotsin kruunun vaihtokurssi euroon nähden oli sen verran heikko, että Ruotsin bruttokansantulo euroissa laskettuna oli normaalia matalampi, Grönholm sanoo IS:lle.
Suomi on talousmittareiden mukaan keskimääräistä jäsenmaata vauraampi ja sen takia krooninen nettomaksaja. Suomi on ollut sitä koko EU-jäsenyytensä ajan, lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000. Maksuja tasapainotetaan toteutuneiden tilastolukujen mukaan jälkikäteen.
– Jos meillä menee heikommin kuin muilla mailla keskimäärin, niin maksuosuus pienenee, Grönholm sanoo.
Suomen saamat tulot EU:lta muodostuvat puolestaan suurimmalta osin maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä.
Vuonna 2023 suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat Irlanti (234 euroa asukasta kohden), Saksa (206 euroa) ja Tanska (192 euroa). Suomi oli kuudennella sijalla.