Perättömiksi osoittautuneet uhkaukset ovat työllistäneet poliisia Viertolan tragedian jälkeen, uutisoi Iltasanomat.
Kuluneen viikon varrella poliisin tietoon on saatettu koko maassa ainakin 23 uhkausta, joita poliisi on joutunut selvittämään.
– Uhkauksissa on ollut nähtävissä kasvua Vantaan Viertolan tapauksen jälkeen. Lukema ei pohjaudu tilastoihin, vaan käsikirjanpitoon, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
– Yhtäkään tapausta ei voi jättää sikseen, vaan kaikki on tarkistettava. Tämä kuluttaa merkittävästi poliisin voimavaroja, Kolehmainen jatkaa.
Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisille tuli tällä viikolla neljä tapausta, joissa oppilas on joko uhannut tai häirinnyt koulupäivän kulkua, poliisiylijohtaja kertoo.
Poliisin saaman tiedon mukaan yläkouluikäinen oppilas oli käyttäytynyt sekavasti ja uhannut ampua muita. Kiinniottotilanteessa poliisi ei löytänyt nuorelta asetta. Toisessa tapauksessa nuori oli uhkaillut puukolla.
– Koulun ovet oli lukittu, jottei oppilas pääse sisätiloihin. Poliisit löysivät nuoren repusta kääntöveitsen, Kolehmainen kertoo.
Eräässä tapauksessa 10-vuotias lapsi oli käyttäytynyt väkivaltaisesti koulun aikuisia kohtaan. Lapsi oli muun muassa purrut, lyönyt ja potkinut. Poliisi saapui paikalle, kun henkilökunta oli jo saanut lapsen rauhoittumaan.
– Nämä ovat surua herättäviä tilanteita. Että näinkö täällä voidaan? Nämä esimerkit olivat ainoastaan yhden poliisilaitoksen alueelta tältä viikolta, Kolehmainen sanoo.
Keskusrikospoliisin tekemän selvityksen mukaan poliisi joutuu turvaamaan koulupäivän kulkua näkyvällä läsnäolollaan tai tilanteisiin puuttumalla keskimäärin kolme kertaa viikossa.
Usein uhkausten takana on kuitenkin lähinnä kiusantekoa. Poliisin tulee kuitenkin joka kerta varmistaa, onko väkivallan uhka oikeasti olemassa. Kolehmainen painottaa, että esimerkiksi väkivallalla vitsailijoiden tulisi ymmärtää, että perättömät uhkaukset syövät poliisin voimavaroja.
– Vitsailijoiden pitäisi ymmärtää, että tämä syö poliisin resursseja ja voi alentaa poliisin toimintakykyä aidoissa tilanteissa. Oma selvitettävä kysymyksensä jatkossa on, voidaanko näistä perättömistä uhkauksista lähettää lasku tekijälle todellisten kustannusten mukaan, Kolehmainen toteaa.
