Euroopassa joudutaan tekemään koko ajan paljon töitä, jotta Yhdysvallat saadaan pidettyä mukana Euroopan turvallisuusjärjestelyissä ja Ukrainan rauhanneuvotteluissa, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen Ilta-Sanomille.
Häkkänen sanoo kuitenkin uskovansa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lupauksiin jatkaa tulevina viikkoina ja kuukausina sitoutumista Ukrainan rauhanprosessiin.
– Tähän tietenkin luotamme, että se kiinnostus ei karkaa, Häkkänen sanoo Ilta-Sanomille.
Trumpin näkemykset Ukrainasta ovat viimeisen vuoden aikana vaihdelleet. Välillä ollaan pidetty Ukrainan puolta, välillä Venäjän. Onkin olemassa mahdollisuus, että Trump päättäisi esimerkiksi tunnustaa miehitetyt Itä-Ukrainan alueet osaksi Venäjää. Se voisi ajaa Suomen vaikeaan paikkaan ja voisi vaikuttaa Suomen USA-suhteeseen.
Puolustusministeri ei kuitenkaan usko, että erilaiset jännitteet eskaloituisivat suoriksi vaikutuksiksi kahdenvälisiin suhteisiin.
– Mutta toki joudumme koko ajan millintarkasti tätä palapeliä hoitamaan ja vahtimaan, ettei turvallisuusasemamme pääse missään vaiheessa horjahtamaan, Häkkänen toteaa.
Ministeri osallistui joulukuussa Kaliforniassa pidettyyn Reaganin kansalliseen puolustusfoorumiin, jossa läsnä oli myös Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth. Tapahtumassa pitämässään puheessa Häkkänen varoitti Yhdysvaltoja toistamasta Euroopan virhettä.
– Toiko kauppa, bisnes ja energia rauhallisen Venäjän? Ei tuonut. Se käytti kaikki kauppatulot armeijaansa ja hyökkäsi sillä Ukrainaan, Häkkänen linjasi.
– Painotin, että Eurooppa yritti tätä 20 vuotta. Ei tehdä samaa virhettä uudestaan.
Yhdysvaltojen puheissa on korostunut bisnesdiilin tekemisen henki. Häkkänen ei silti pidä todennäköisenä, että raha lopulta ratkaisisi sotaa. Yhdysvallat ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kyse, vaikka talouselementin suhteen puheissa on ”vähän erilainen sävy kuin Euroopalla”.
Kovin nopeasti rauhaa Ukrainaan tuskin kuitenkaan saadaan. Sodan hinta Venäjälle ei yksinkertaisesti ole ollut riittävän kova. Siksi olisikin tärkeää saada kiristettyä pakoteruuvia.
Jos kovempia pakotteita ei ole luvassa, Vladimir Putin ei lähiaikoina luopune sodasta.
– Minä toivon, että kukaan ei mene antamaan liikaa sellaista porkkanaa, mikä ei kuulu asiaan. Jos vaikka pakotteet annetaan periksi ja sidotaan heidät takaisin maailmankauppaan, niin se voi olla aikamoinen kannustetekijä, Häkkänen tiivistää.
Viime aikoina Yhdysvallat on pyrkinyt sysäämään yhä suurempaa vastuuta Euroopan puolustamisesta Euroopan maille itselleen. Samalla maa pyrkii korostamaan Indopasifisen alueen merkitystä. Tavoite heijastui myös tuoreessa kansallisen turvallisuuden strategiassa.
Häkkänen myöntää, että tuoreessa raportissa oli ”kovaa ja meille erittäin häiritsevää kielenkäyttöä”.
– Mutta jos katsoo kovan puolustuksen järjestelyä, niin sitoumus Natoon on vahva, Häkkänen rauhoittelee.
Varautumista on kuitenkin jatkettava. Välitöntä sodan uhkaa ei Häkkäsen mukaan ole, mutta jos Eurooppa ei vahvista omaa puolustustaan, uhka kasvaa.
– He [venäläiset] ovat valmiita ottamaan aivan hurjia riskejä ja tekemään jopa mielipuolisia virhearviointeja. Joudumme koko ajan varautumaan siihen, että Venäjä saa päähänsä jotain täysin käsittämätöntä, Häkkänen päättää.
