OECD:n keskiviikkona julkaiseman Suomi-maaraportin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättyessä noin 14 prosenttia työttömistä katoaa työttömyysturvan piiristä.
Piikkiä on tulkittu muun muassa niin, että uhka etuuden supistumisesta kannustaa ihmisiä työllistymään.
– Valtaosa eli 86 prosenttia jatkaa yhä työttömänä, VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä toteaa IS:lle.
Etuuskauden lopulla noin kuusi prosenttia työttömistä työllistyy. Lukumäärä ei ole kovin suuri, vaikka osuus on kolminkertainen aiempaan verrattuna.
Ansiosidonnaisen päättyminen moninkertaistaa sekä tukityöllistettyjen että työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyvien määrän.
Ansiosidonnaisen aikana tukitöihin siirtyy viikoittain prosentti työttömistä, jakson päättyessä noin kolme prosenttia. Kokonaan työttömyysturvan piiristä jäävien osuus kymmenkertaistuu neljään prosenttiin. Kyyrä ei osaa sanoa, mitä heille tapahtuu.
– Työvoiman ulkopuolelle siirtyvien osuudessa nousu on suurinta, joskin lähtötaso on matala, Kyyrä sanoo.
Täysin uuden työn löytää vain noin kolme prosenttia ansiosidonnaisen lopulla työttömänä olevista. Lähes saman verran päätyy vanhalle työnantajalle.
Kyyrän mukaan työttömyysjaksot pitenevät viisi prosenttia, jos työttömyysturvan kestoa venytetään 10 prosenttia. Vastaavasti jaksot lyhenevät, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään.
Oman talouden vaarantuminen näyttää kannustavan työttömiä ottamaan vastaan koulutustaan vastaamatonta, heikosti palkattua ja lyhyempiaikaista työtä.
– Työllisyysturvan oikea pituus on vaikea kysymys. Jos ansiosidonnainen jatkuu pidempään, työttömät työllistyvät parempiin työsuhteisiin, Kyyrä pohtii Ilta-Sanomissa.
