Iran ilmoittaa avaavansa energiakuljetusten kannalta tärkeän Hormuzinsalmen vain niille tahoille, jotka noudattavat meriliikennettä koskevia uusia säännöksiä.
Parlamentin kansallisen turvallisuuden valiokunnan puheenjohtaja Ebrahim Azizi sanoo, ettei salmea avata amerikkalaisille aluksille.
Iranin valtionmedian mukaan alueen läpi kulkevilta aluksilta peritään uusia maksuja. Viime aikoina läpi päästetyiltä tankkereilta ja rahtilaivoilta on veloitettu noin 1,7 miljoonaa euroa.
– Donald Trump on vihdoin saavuttanut unelmansa hallinnonvaihdoksesta – mutta kyse onkin meriliikenteen hallinnosta! Hormuzinsalmi avataan varmasti, mutta ei sinulle: väylä on auki heille, jotka noudattavat Iranin uusia lakeja. Viimeiset 47 ilmaista vuotta ovat ikuisesti ohi, Ebrahim Azizi kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti alkuviikosta muita maita huolehtimaan itse Hormuzinsalmen turvaamisesta ja sanoi, että sotatoimet lopetetaan parin viikon kuluttua.
Hän ilmaisi lisäksi turhautumisensa Natoon ja uhkasi vetää maansa pois liittoumasta. Trumpin odotetaan pitävän Valkoisessa talossa puheenvuoron Iranin sotaa koskien keskiviikkoiltana paikallista aikaa.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoo maansa varautuneen ainakin kuusi kuukautta kestäviin taisteluihin. Hän kertoi saaneensa ”viestejä” Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoffilta, mutta kiisti väitteet meneillään olevista rauhanneuvotteluista.
– Sillä ei ole väliä, minkälaisia aikarajoja vihollisemme asettavat itselleen. Suosituksemme toki on, että he lopettavat sodan ennen kuin kärsivät lisää vahinkoa, Araghchi totesi Al Jazeera -kanavan haastattelussa.
– Meillä ei ole minkäänlaista uskoa siihen, että neuvottelut Yhdysvaltain kanssa tuottaisivat tulosta. Luottamus on nolla, ulkoministeri jatkoi.
Hormuzinsalmi on ollut käytännössä kiinni länsimaiselta meriliikenteeltä helmikuun 28. päivän jälkeen. Iran on päästänyt läpi valikoituja Kiinan, Venäjän, Intian, Pakistanin, Irakin, Malesian ja Thaimaan aluksia ja kerännyt näiltä maksuja.
Meriväylän läpi kulki ennen sotaa päivittäin noin 120–140 alusta, mutta nyt vain noin 5–15 kappaletta. Lähi-idän öljystä ovat erityisen riippuvaisia Japani, Intia, Etelä-Korea ja Kiina. Esimerkiksi Etelä-Koreassa saatavuusongelmien arvioidaan kärjistyvän lähiviikkoina.