Erimielisyydet Iranin johdossa hankaloittavat rauhanprosessia Yhdysvaltojen kanssa, uutisoi The Wall Street Journal. Yhdysvallat ja Iran sopivat tulitauosta 8. huhtikuuta, mutta tilanne Hormuzinsalmella on pysynyt kireänä. Maiden väliset ensimmäiset rauhanneuvottelut Pakistanissa päättyivät tuloksettomina aikaisemmin huhtikuussa, mutta keskustelujen on mahdollisesti tarkoitus jatkua Islamabadissa viikonloppuna.
Varsinaisten sotatoimien aikana Iranin johto esiintyi ulospäin yhtenäisenä, mutta tulitauon alettua jakolinjat ovat tulleet selkeämmin esiin, WSJ kertoo. Etenkin Vallankumouskaartin johtajat haluavat vetää USA-neuvotteluissa periksiantamatonta linjaa, kun taas maltillisemmat tahot tahtovat ryhtyä Iranin talouden jälleenrakentamiseen ja naapurisuhteiden parantamiseen.
Neuvotteleminen Iranin kanssa on haastavaa, yhdysvaltalaislähteet kertovat lehdelle, sillä iranilaiset eivät ole yksimielisiä edes neuvottelujen agendasta. Iranin hallinnon haukat eivät esimerkiksi tahdo neuvotella maan ydinohjelman tulevaisuudesta Yhdysvaltojen kanssa, kun taas Yhdysvallat on vaatinut Irania lopettamaan uraanin rikastamisen. Ydinohjelmaa ei haukkojen mukaan alun alkaenkaan olisi pitänyt käsitellä Islamabadissa, ja asiasta on käyty Iranissa jopa julkista sanailua.
Iranin hallinnon päätöksenteko on sodan jälkeen hidasta, asiantuntijat arvioivat, joten yksimielisyyden saavuttaminen vie aikansa. Tilanne kielii israelilaistutkija Raz Zimmtin mukaan myös valtatyhjiöstä Iranin huipulla, sillä uusi ylin johtaja Mojtaba Khamenei on pitänyt matalaa profiilia ja hänen epäillään haavoittuneen Yhdysvaltojen ilmaiskussa. Aikaisemmin suurin johtaja on pystynyt ratkaisemaan vaikeatkin turvallisuuspoliittiset kiistat, kuten ajatollah Khomeini lopettaessaan Iranin-Irakin vuosia jatkuneen sodan vuonna 1988.