Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.
Energian hintojen nousu oli yhä nopeaa, mutta nyt myös asuntolainojen keskikorko sekä kulutusluottojen korot nousivat aiempaa enemmän.
Asuntolainojen korot nousivat 67 prosenttia ja kulutusluottojen korot 24 prosenttia viime vuoteen nähden.
– Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3 prosenttia ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 prosenttia. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.
Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Ei-korvattavissa reseptilääkkeissä laskua oli 3,2 prosenttia.
Pohjainflaatio oli lokakuussa 5,1 prosenttia. Koronapandemian alussa (2020/03) pohjainflaatio oli 0,7 prosenttia. Pohjainflaatio mittaa tilapäisistä tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten siinä ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Näiden tuotteiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, joka johtuu maailmanmarkkinahintojen heilunnasta kysynnän ja tarjonnan mukaan.
– Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan, arvioi Nieminen.
Viime vuoden lokakuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet 15,7 prosenttia. Peruselintarvikkeissa hinnannousu on tätäkin korkeampaa. Yli 20 prosenttia hinnanmuutoksia on hyödykeryhmissä jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.
Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 prosenttia, dieselin 33 prosenttia, bensiinin 15 prosenttia ja sähkön 41 prosenttia.
