Iltalehti on tehnyt verkkosivuilleen uudistuksen, jonka seurauksena käyttäjän on pakko hyväksyä evästeet ja suostua kohdennettujen mainosten näyttämiseen. Uudistus tuli voimaan tiistaina. IL kertoi uudistuksesta tuoreeltaan myös omilla verkkosivuillaan.
Kohdennetuilta mainoksilta voi kieltäytyä vain ostamalla erillisen Kohdennuskielto-palvelun. Sen hinta on 1,99 euroa kuukaudessa. Tilauksen tekeminen ei poista mainoksia IL:n sivuilta, mutta ne eivät ole käyttäjälle kohdennettuja.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun suomalainen tiedotusväline suostuu pidättäytymään kohdennetun mainonnan tarjoamisesta vain maksua vastaan. Iltalehden kilpailija Ilta-Sanomat antaa käyttäjälle mahdollisuuden kieltäytyä mainonnan kohdentamisesta. Myös IL:n kanssa samaan Alma Media-konserniin kuuluvat Kauppalehti ja Uusi Suomi antavat käyttäjälle mahdollisuuden kieltäytyä kohdennetusta tietojenkeruusta ilman erillistä maksua.
Uudistus on herättänyt voimakasta pahennusta sosiaalisessa mediassa. Monet myös epäilevät uudistuksen olevan ristiriidassa voimassa olevan tietosuoja-asetuksen (GDPR) kanssa.
Tietosuoja-asetuksen mukaan evästeiden keräämiseen ja mainonnan kohdentamiseen tarvitaan käyttäjän suostumus. Monen mielestä IL:n tapauksessa kyse ei ole vapaaehtoisesta suostumuksesta, sillä käyttäjän on pakko hyväksyä mainosten kohdentaminen tai sitouduttava maksulliseen tilaukseen käyttääkseen sivustoa.
– Mielenkiintoinen siirto Alma Medialta, tietokirjailija ja tietosuoja-asiantuntija Petteri Järvinen kommentoi uudistusta viestipalvelu X:ssä.
– Tässä ei ole kyse vastuullisesta journalismista. Eikä kyse ole vapaaehtoisesta suostumuksesta, joten Tietosuojanvaltuutettu on taatusti kiinnostunut, tietosuoja-asiantuntija Harto Pönkä kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
”Ei kestä päivänvaloa”
Pönkä nostaa esiin IL:n uudistukseen liittyviä ongelmia yksityiskohtaisemmin blogikirjoituksessaan. Pönkä huomauttaa, että yhdellä suostumuksella käyttäjä antaa suostumuksen peräti 84:lle eri evästekumppanille. Ylivoimaisesti suurin osa evästekumppaneista on Alma Median ulkopuolisia tahoja. Käyttäjän tiedot välittyvät siis lukuisille muillekin tahoille kuin Iltalehdelle tai sitä kustantavalle Alma Medialle. Joukossa ovat muun muassa Google, Microsoft, Meta (Facebook) ja Spotify. Suostumusta pyydetään kerralla lukuisiin eri tarkoituksiin. Suotumusta antaessaan käyttäjä ei välttämättä ymmärrä tätä.
– Kyse on siis 84 eri tahosta ja parista kymmenestä tarkoituksesta. Kaiken niputtaminen yhdeksi suostumukseksi ei kestä päivänvaloa, Pönkä summaa.
Kirjoituksessaan hän myös huomauttaa, että GDPR:n kriteerit pätevälle suostumukselle ovat kovat. Asetuksen mukaan suostumuksella tarkoitetaan vapaaehtoista, yksilöityä, tietoista ja yksiselitteistä tahdonilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn antamalla suostumusta ilmaisevan lausuman tai toteuttamalla selkeästi suostumusta ilmaisevan toimen.
– Tällä hetkellä mikään näistä kriteereistä ei toteudu Iltalehden sivustolla, Pönkä katsoo.
Harto Pönkän mukaan uudistuksessa ongelmallista ei ole niinkään kohdennetuilta mainoksilta välttyminen maksua vastaan vaan se, että suostumus kohdennettuihin mainoksiin ei ole aidosti vapaaehtoinen.
Entisenä Julkisen sanan neuvoston (JSN) yleisön edustajana Pönkä ihmettelee Iltalehden ratkaisua myös luotettavan journalismin näkökulmasta.
– Olen odottanut, milloin lukijoiden yksityisyyden kunnioittaminen nousee todella esille journalismin yhteydessä, mutta en odottanut sen tapahtuvan näin räikeän ratkaisun yhteydessä.
Hän viittaa journalistin ohjeiden ensimmäiseen kohtaan (JO 1). Sen mukaan ”journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”
– JO 1 ei tarkoita, että kaikki uutiset täytyisi tarjota ilmaiseksi kaikelle kansalle, mutta se korostaa journalistin ja median vastuuta yleisöilleen. Vastuu alkaa siitä, että median omat toimintatavat ovat läpinäkyviä ja kestävät kriittisen arvioinnin.
Hänen mukaansa verkkopalveluissa tämä tarkoittaa muun muassa henkilötietojen käsittelyn tarkkaa informointia sekä evästeiden suostumukseen liittyvän sääntelyn noudattamista.
– Ei ole vastuullista vaatia, että lukijat käytännössä luopuvat yksityisyydestään uutismedian sisältöjä lukiessaan.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen on perustellut uudistusta sillä, että ympäri vuorokauden päivittyvää maksutonta uutispalvelua pyöritetään mainosrahoitteisesti. Silloin kuluttajat ikään kuin maksavat sisällöstä näkemällä mainoksia. Kauppinen arvioi IL:n artikkelissa, että kohdennettu mainonta ei häiritse valtaosaa lehden lukijoista, vaan kokevat sen pikemminkin lisäarvona.
Myös lukuisat muut käyttäjät ovat arvostelleet sosiaalisessa mediassa Iltalehden uutta linjausta. Monet ovat ilmoittaneet lopettavansa IL:n sivuilla käymisen kokonaan.
Siinä ei sinällään ole mitään uutta, että verkkosivustot keräävät tietoa käyttäjistään. Seurannalta voi välttyä käyttämällä esimerkiksi selaimen yksityistä selaustilaa tai VPN-yhteyttä. Verkkouutiset on kertonut aiheesta aiemmin tässä jutussa.
LUE MYÖS:
Iltalehden päätoimittaja vastaa kohuun: Lukijat ymmärtävät
Shame on you @iltalehti_fi ja @PerttuKauppinen. Tässä ei ole kyse vastuullisesta journalismista. Eikä kyse ole vapaaehtoisesta suostumuksesta, joten @Tietosuoja_DPA on taatusti kiinnostunut. pic.twitter.com/9aShRd5Dig
— Harto Pönkä (@hponka) October 21, 2025
Mielenkiintoinen siirto Alma Medialta. Katsotaan, mitä juristit ja @hponka sanovat.
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) October 21, 2025
Öööh… siis iltalehti nykyään pakottaa hyväksymään evästeet tai ostamaan kohdennuskiellon? Ei ole enää ollenkaan ”hylkää kaikki”-painiketta.
Tämä ei välttämättä ole asianmukaista toimintaa, jos vaihtoehto ”hylkää kaikki” puuttuu ja käyttö on sidottu ”osta… pic.twitter.com/vx8O7Vrcoh— Samu Mökillä (@smlmkl) October 21, 2025
Moi @iltalehti_fi , lopetin juuri lukemisenne kokonaan. pic.twitter.com/zyHE3VbT0P
— Veli Karimies (@brorhjalmar) October 21, 2025
