Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) ihmettelee, miksi Norsunluurannikolta pitää rahdata Suomeen pähkinänkuoria polttoaineeksi.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että Loviisan satamaan on tuotu lasti cashewpähkinän kuoria, jotka energiayhtiö Helen polttaa lämpövoimalassaan Helsingissä.
– Pöhkön ilmastohömpän uusin ilmentymä on Suomeen Norsunluurannikolta poltettavaksi tuotu kasa pähkinänkuoria. Älkää ymmärtäkö väärin, minäkin haluan vähentää energiantuotannon ympäristöhaittoja ja kannatan järkeviä päästövähennyskeinoja, Sammallahti kommentoi.
Hänen mukaansa voi kyseenalaistaa, onko Norsunluurannikolla tuotettujen pähkinänkuorien polttaminen Suomessa järkevää. Sammallahti siteeraa kansainvälisen energiajärjestön laskelmaa, jonka mukaan Suomen päästöt vähenivät vuosina 2000-2023 46 prosenttia, kun taas Norsunluurannikon päästöt samassa ajassa nousivat 164 prosenttia.
– Päästöjen lisäksi myös Suomen sähkönkulutus on maltillisesti laskenut siinä, missä sähkönsä pääosin maakaasulla tuottavalla Norsunluurannikolla se nousee nopeasti. Kysymys kuuluukin, että näinköhän maailmanlaajuiset nettopäästöt vähenevät, kun ostamme kehitysmaista biojätteitä ja kelkomme ne uusiutumattoman dieselin voimalla Suomeen poltettavaksi? Sammallahti jatkaa X-alustalla.
– Minä nimittäin väitän, että nämä pähkinänkuoret olisi kannattanut polttaa siellä Norsunluurannikolla ja näin vähentää sikäläistä maakaasuriippuvuutta. Ja toki huoltovarmuuden vinkkelistä on todettava, etten ainakaan itse laskisi Suomen energiahuoltoa afrikkalaisten pähkinänkuorten varaan.
– No mutta, taas on maailmaa parannettu ja eurobyrokraatin omatunto hieman puhtaampi. Ilmakehä tosin vähän likaisempi, Sammallahti kuittaa.
Heleniltä kerrottiin HS:lle, että cashewpähkinöiden kuorten hyödyntämiseen ei tällä hetkellä ole juuri muita tapoja kuin lämmöntuotto. Kuoret hankitaan sertifioiduilta toimittajilta, ja niiden käyttö täyttää EU:n biomassalle asettamat kestävyyskriteerit, Helen perusteli.