Verkkouutiset

Ilkka Kanerva. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Ilkka Kanerva: Suomen ja Naton vuorovaikutus kasvanut

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan keskusteluyhteys Ruotsin kanssa toimii.

Itämeren kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on lisännyt Suomen ja Naton vuorovaikutusta, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

Suomessa ja Ruotsissa on käyty viime aikoina vilkasta Nato-keskustelua. Samalla Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan tapahtumien vuoksi.

Muun muassa ruotsalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat katsovat, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja liikkuu kulisseissa kohti Natoa. Myös Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan Venäjän uhittelevat vaatimukset lisäävät Naton ulkopuolisissa maissa liittymishaluja.

Ilkka Kanerva viittaa lisäksi aivan viimeaikaisiin trendeihin.

– Tokihan tässä on ihan viime päivinäkin julkistettu mielipidemittauksia, jotka puhuvat tuon puolesta, hän sanoo.

Tuoreen HS-gallupin mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on historiallisen korkealla, ja vastustajia on ennätyksellisen vähän.

– Meillä on ollut koko ajan hyvät ja toimivat suhteet Naton kanssa ja on edelleen tällä hetkellä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Pohjois-Atlantin neuvosto vierailivat Suomessa lokakuun lopulla. Kanerva kertoo olleensa mukana keskusteluissa.

– Kyllä se viesti oli varsin selkeä siitä, että meihin luotetaan ja meitä pidetään Naton suunnalla Itämeren piirissä ja Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristössä vakauttavana tekijänä ja arvostettuna toimijana, Kanerva sanoo.

– Me olemme turvallisuuden tuottajia eikä sen kuluttajia. Nato tietysti toivoo, että tämä yhteistyö jatkuisi mahdollisimman tiiviinä.

Kanerva korostaa, että Nato on liputtanut kaikissa yhteyksissä avointen ovien politiikan puolesta.

– Eli jos Suomi joko omatoimisesti tai yhdessä Ruotsin kanssa pyrkisi Naton varsinaiseksi jäseneksi, niin valtaosin Naton puolelta asiaa on pidetty myönteisenä askeleena.

Maiden mahdollinen Natoon liittyminen on asiantuntijoiden arvioissa ja suosituksissa usein niputettu yhteen. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 2016 valmistuneessa hallituksen tilaamassa raportissa, jossa arvioitiin Suomen Nato-jäsenyyden seurauksia.

– Suomen puolella ei ole nyt mitään uutta meneillään. Me emme ole nyt kirjoittamassa hakemusta, mutta tiedostamme tämän Nato-yhteistyön merkityksen Suomen turvallisuudelle, Kanerva toteaa.

– Mitä tapahtuu lähivuosina, niin se riippuu tietysti tilanteen kehittymisestä.

Suomi ja Ruotsi samalla sivulla

Ruotsalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat kehottaneet Ruotsia varautumaan siihen, että Suomi saattaa hakea Naton jäsenyyttä ilman sitä. Mahdollisena on jopa pidetty, että Suomen ratkaisu voisi yllättää Tukholman.

Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan kuuluu Nato-optio eli mahdollisuus sotilaalliseen liittoutumiseen ja Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Ruotsin porvaripuolueet ovat kehottaneet maan sosiaalidemokraattista hallitusta tarkistamaan turvallisuuspoliittista linjaansa ja kääntymään niin sanotun Nato-option taakse. Ruotsin hallitus ei ole kuitenkaan lämmennyt optiolle.

Joidenkin ruotsalaisasiantuntijoiden mukaan Ruotsissa on kehittymässä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen tilanne, joka muistuttaa sitä, miten Suomi ei osannut aikanaan ennakoida Ruotsin EU-hakemusta.

Kanervan mielestä Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin samalla sivulla ja pitävät yhteyttä keskenään, jotta Nato-keskusteluun liittyviltä ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.

– Kumpikaan ei varmasti toimi toistensa selän takana. Tämä EU-prosessi opetti sen meille hyvin karvaasti. Sellaista temppua ei ole odotettavissa.

Kanerva kertoi tiistaina Verkkouutisille, että kokoomus ja Ruotsin moderaatit eli maltillinen kokoomuspuolue pitävät tällä viikolla yhteisen kokouksen, jossa keskustellaan Itämeren alueen kiristyneestä tilanteesta ja Nato-näkemyksistä.

Venäjä on esittänyt Yhdysvalloille ja Natolle kovia vaatimuksia. Venäjä muun muassa haluaa, että Nato ei enää laajene itään ja että se poistaa joukkojaan ja harjoituksiaan Itä-Euroopasta. Venäjä myös vaatii, että Ukrainaa ei oteta Naton jäseneksi.

Lännen ja Venäjän viime viikolla käymät diplomaattiset neuvottelukierrokset eivät saaneet aikaan läpimurtoa. Välit ovat edelleen kireät, ja tilanteen pelätään eskaloituvan Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä ei ole suostunut lieventämään tilannetta Ukrainan rajalla, jonne se on keskittänyt valtavan määrän joukkoja ja kalustoa.

Kanervan mielestä kokoomuksen ja moderaattien yhteydenpito on tärkeää.

– Tämä on erittäin tärkeää ja kuvaa sitä, että tässä ollaan samalla aukeamalla. Turvallisuusympäristö on molemmilla mailla koko lailla sama. Myös turvallisuuspoliittinen asema on sama sotilaallisen liittoutumattomuuden merkeissä, mutta sillä on oma erityisluonteensa tämän kiinteän Naton rauhankumppanuuden merkeissä. Se tulee uskoakseni olemaan kehityksen sisältö myös tästä eteenpäin.

Uusimmat
MAINOS