Monet käyttävät nukahtamis- ja unilääkkeitä väärin lääkkeiden termien perusteella, Iltalehti kertoo. Vaikka molemmat lääkeryhmät vaikuttavat keskushermostoon samalla mekanismilla, moni saattaa tulkita nukahtamislääkkeen unilääkettä miedommaksi lääkkeeksi.
Siinä missä unilääke mielletään unettomuutta hoitavaksi lääkkeeksi, nukahtamislääke saatetaan kokea tilapäiseksi nukahtamista helpottavaksi lääkkeeksi. Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehdon mukaan asia ei ole näin.
– Tämä käytetty termistö onkin mielenkiintoinen. Minua lääkärinä risoo suomenkielinen termi nukahtamislääke, sillä nukahtamislääkkeenkin puoliintumisaika on lyhyemmilläänkin noin kolmesta aina kuuteen tuntiin, lääkkeestä riippuen. Eli eihän se pelkästään nukahtamiseen ole, Henri Tuomilehto sanoo IL:lle.
Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa lääkkeen pitoisuus verenkierrossa vähenee puoleen.
– Nimi voi ohjata jopa ihmistä käyttämään lääkettä väärin. Kun hän herää yöllä, eikä saa unta, hän menee ottamaan nukahtamislääkkeen neljältä aamuyöllä. Tällöin puolet lääkkeestä on vielä verenkierrossa aamulla yhdeksältä. Siinä ei ole mitään tolkkua.
Tämä voi johtaa kierteeseen, jolloin ihminen on päivällä väsynyt ja joutuu illalla ottamaan uuden lääkkeen, koska iltaa kohden lääkkeen vaikutus häviää.
Nukahtamislääkkeet on tarkoitettu tilapäisen unettomuuden hoitoon. Unilääkkeitä käytetään pitkäkestoisen unettomuuden hoitoon. Tuomilehdon mukaan unilääkkeisiin on syytä turvautua siinä vaiheessa, kun uniongelmat aiheuttavat uupumusta eikä tilanteelle voi itse enää mitään.
– Nämä on niitä hetkiä, kun lääkkeet tulee aloittaa. Mutta ne eivät saa koskaan olla se ensisijainen hoitomuoto.
