RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei sulje pois hallitusyhteistyön mahdollisuutta Perussuomalaisten kanssa, uutisoi Iltalehti. Perussuomalaiseen politiikkaan puolue ei kuitenkaan ryhdy.
– Me näemme, että Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta on ihan keskeistä, että teemme rakentavaa EU-politiikkaa. Se on vienninkin kannalta äärimmäisen tärkeää, kommentoi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.
Adlercreutz jatkaa, että myös ilmastotavoitteesta kiinni pitäminen on puolueelle tärkeää, kuten myös työperäisen maahanmuuton edistäminen Suomea kurittavan työvoimapulan selättämiseksi.
– Näistä asioista on syytä pitää kiinni ihan talouskasvun ja investointi-ilmaston ennustettavuuden kannalta. Nämä ovat meille tärkeitä asioita ja olemme sitä mieltä, että tulevan hallituksen tulee edistää näitä kysymyksiä, Adlercreutz toteaa.
RKP:n asemasta povataan porvarihallituksen syntymiselle ratkaisevaa, sillä ilman sitä Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien enemmistöhallitus jää laihaksi. Yhdessä näillä neljällä puolueella olisi hallituksessa 109 paikkaa. RKP:llä on 10 kansanedustajaa Ahvenanmaan edustaja mukaan lukien.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio arvelee, että RKP on kiinnostunut yhteistyökykyisen imagonsa säilyttämisestä.
– RKP:n joustavuus ja luotettavuus on sen vahvuus potentiaalisena hallituskumppanina, Raunio toteaa Iltalehdelle.
Ruotsin kielen asemaa koskevista kysymyksistä RKP on kuitenkin Perussuomalaisten kanssa napit vastakkain, sillä Perussuomalaiset on muun muassa linjannut, että ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Puolueiden linjaukset eroavat tosin muutenkin melko suuresti toisistaan, erityisesti maahanmuuttopolitiikan osalta.
Raunio arvelee, että porvarihallituksen syntyminen olisi kuitenkin mahdollista. Tämä kuitenkin vaatisi Perussuomalaisilta joustoa niin ilmasto- ja energiapolitiikassa kuin maahanmuutto- ja EU-linjauksissakin.