IL: Natoa kannatti 2019 neljä prosenttia SDP:n ehdokkaista

Kansanedustajien Nato-kanta koki täyskäännöksen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen.
Nato-äänestyksen tulos äänetystaulussa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 17. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Nato-äänestyksen tulos äänetystaulussa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 17. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Nykyisen pääministeripuolue SDP:n eduskuntavaaliehdokkaista vain neljä prosenttia eli yhdeksän ehdokasta kannatti vuonna 2019 Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon, Iltalehti kertoo.

Tiedot ilmenevät ehdokkaiden vuoden 2019 Ylen vaalikoneelle antamista vastauksista.

Myös keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden Nato-kanta oli tuolloin hyvin kielteinen. Keskustalaisista kahdeksan prosenttia kannatti Suomen liittymistä Natoon.

Puolustusliiton jäsenyyden kannatus oli vähäinen myös vasemmistoliiton ehdokkaiden keskuudessa: vain yksi ehdokas kannatti puolustusliittoon liittymistä vuonna 2019.

Myönteisimmin Nato-jäsenyyteen suhtautuivat vuoden 2019 vastausten perusteella kokoomuksen ehdokkaat, joista 81 prosenttia eli 170 kannatti puolustusliiton jäsenyyttä.

Suomalaisten poliitikkojen kanta Natoon muuttui nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Eduskunta hyväksyi päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä historiallisen yksimielisesti viime toukokuussa äänin 188-8.

Keskustavaikuttaja itsekin myöntää, että kepu on enemmän jakopuolue, toteaa Sanni Grahn-Laasonen.
Taloustieteilijä Juha Tervalan vain harva puolueen esitys kelpaisi velkajarrulainsäädännön vaatimaksi sopeutustoimeksi.
Karoliina Partanen ottaa kantaa myös puolueen "naisongelmaan".
Mainos