IL: Näin Venäjä voisi yrittää estää Suomea hakemasta Natoon

Tutkijan mukaan on huomioitava aika ennen hakemuksen julistamista ja sen jättämisen jälkeen.
Suomen tulee varautua mahdollisiin vaikutusyrityksiin Venäjän taholta. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Suomen tulee varautua mahdollisiin vaikutusyrityksiin Venäjän taholta. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Iltalehdessä, miten Venäjä voisi pyrkiä estämään Suomen hakemista Naton jäseneksi. Hänen mukaansa vaaran hetket suhteessa jäsenyysprosessiin jakautuvat kahteen ajanjaksoon – aikaan ennen jäsenyyshakemuksen julistamista ja sen jälkeiseen aikaan.

Salonius-Pasternak näkee, että ensin mainittu ajanjakso on jo alkanut. Tässä vaiheessa Venäjä saattaisi yrittää vaikuttaa Suomen sisäiseen prosessiin ja toisessa siihen, etteivät muut maat hyväksyisi Suomea tai Ruotsia Naton jäseneksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kerran nyt (omassa mielessäni) prosessin suunta, aikataulu ja tavoitteet näyttävät olevan suunnilleen aika selviä, niin eiköhän myös Venäjällä olla vedetty johtopäätös, mihin suuntaan tämä on menossa, Salonius-Pasternak pohtii Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa.

Hän jatkaa, että ”kello on lähtenyt tikittämään” ensimmäisellä vaaran jaksolla.

Charly Salonius-Pasternakin mukaan Moskova saattaisi yrittää vaikuttaa julkiseen keskusteluun tai yksittäisiin päättäjiin. Sen jälkeen kun jäsenyyshakemus on julkistettu, Venäjä saattaisi yrittää vaikuttaa jäsenyyshakemuksen hyväksymiseen luomalla esimerkiksi pieneen maa-alueeseen tai saareen kohdistuvan jäätyneen konfliktin. Salonius-Pasternakin mukaan sotilaallinen operaatio on mahdollinen, mutta epätodennäköinen.

Jäsenhakemuksen hyväksymisen estämiseksi Venäjä saattaisi tutkijan mukaan yrittää vaikuttaa myös muiden Nato-maihin tai niiden johtajiin, esimerkiksi Unkarin Viktor Orbániin tai Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin. Kynnys johtajien taipumiseen olisi kuitenkin korkea.

Suoria toimia voisivat olla esimerkiksi kyberiskut, pakolaisilla painostaminen tai laajat sähkökatkot. Venäjän sotajoukot ovat tällä hetkellä laajasti kiinni Ukrainassa, mutta se voisi siirtää yksittäisiä komppanioita Suomen rajan lähelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Minun olisi hyvin vaikea nähdä tilanne, jossa Suomi ja mahdollisesti myös Ruotsi pyörtäisivät päätöksen. Pitäisi olla vakavat ydinaseuhat ja muut pelissä, koska se (päätöksestä vetäytyminen) heikentäisi maiden kokonaisuutta niin merkittävästi, Salonius-Pasternak arvioi.

– Jos Venäjä tekisi jotain, se vain heikentäisi Suomen ja Venäjän välistä luottamusta vielä pidemmäksi aikaa.

Riskien arvioiminen auttaa Salonius-Pasternakin mukaan Suomea varautumaan erilaisiin tilanteisiin ja vähentää myös mahdollisten Venäjän toimien psykologista vaikutusta.

Yhdysvallat ei ole onnistunut avaamaan tärkeää öljynkuljetusväylää.
Bohdana-järjestelmä näytti voimansa jo Käärmesaaren takaisinvaltauksessa kesällä 2022.
Pakotteet palaavat Iranin sodan aiheuttaman öljykriisin ratkettua.
Mainos