Britannian parlamentin konservatiiviedustaja ja puolustusvaliokunnan entinen puheenjohtaja Tobias Ellwood toteaa sodankäynnin muuttuneen nopeaan tahtiin viime vuosina.
Ukrainan sodassa nähty lennokkivallankumous heijastui myös Iranin tekemään hyökkäykseen Israelia vastaan, sillä drooneja käytettiin yhdessä ballististen ja risteilyohjusten kanssa. Lennokkien vastatoimia kehitetään kuumeisesti, ja esimerkiksi Britannia aikoo ottaa lähivuosina käyttöön Dragonfire-laseraseen.
Sota-aluksiin tai maalla sijaitseviin alustoihin asennettava asejärjestelmä pystyy tuhoamaan lennokkeja ja ohjuksia. Yhden käyttökerran arvioidaan maksavan vain noin kymmenen euroa, joten laserase soveltuu kalliita ohjuksia paremmin lennokkiparvien torjumiseen.
– Mutta elämme edelleen ydinaseiden aikakautta. Länsimaat tuhoavat Iranin ohjuksia, sillä kyseessä ei ole vielä ydinasevalta. Ydinaseilla varustettu Venäjä ei ole kohdannut samankaltaisia vastatoimia, vaikka se on toteuttanut barbaarisia hyökkäyksiä siviilikohteita vastaan, Tobias Ellwood kirjoittaa Telegraph-lehdessä.
Hänen mukaansa erilainen toiminta lähettää synkän viestin lännen vihollisille: vastatoimilta välttyy, jos maa hankkii ydinaseita.
Poliitikko varoittaa asetelman johtavan maailmanlaajuisen järjestyksen asteittaiseen romahdukseen. Kiinan, Venäjän ja Iranin johtama ”akseli” haastaa yhä voimakkaammin lännen kykyä ja halua puolustaa sääntöpohjaista järjestelmää.
Muutos voi tarkoittaa kylmän sodan jälkeisen rauhantilan katoamista ja valtioiden välisten konfliktien paluuta. Kylmän sodan aikana suurvaltojen välillä oli viestiyhteyksiä, minkä lisäksi varustelukierrettä pyrittiin hillitsemään sopimuksilla. Monet näistä sopimuksista ovat rauenneet ilman jatkoa.
– Vladimir Putinin kaltaisten diktaattorien halu välttää tappiota (ja usko siihen, ettei länsi vastaa) tulee näkemykseni mukaan tarkoittamaan, että ydinasetta tullaan käyttämään seuraavien kymmenen vuoden aikana, Ellwood sanoo.
Brittipoliitikko huomauttaa Venäjän lisänneen dramaattisella tavalla taktisten ydinaseiden arsenaaliaan. Niitä on tällä hetkellä noin 2 000 kappaletta. Vladimir Putin on lisäksi modernisoinut ja laajentanut maansa muitakin ydinasejärjestelmiä.
Kiinalla oli vuonna 2019 käytössään 300 ydinkärkeä, mutta vuosikymmenen vaihteessa jo noin tuhat. Varustautumista käytetään osana Kiinan aggressiivista ulkopolitiikkaa Etelä-Kiinan merellä ja suhteessa Taiwaniin.
Kylmän sodan aikaisista merkittävistä aserajoitussopimuksista on voimassa enää yksi. Uusi START raukeaa vuoden 2026 alussa, eikä Venäjä enää osallistu sen toimeenpanoon. Tobias Ellwoodin mukaan uusiin uhkakuviin pitää vastata uudistamalla länsimaiden asevoimia sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista strategiaa.
– Seitsemän vuosikymmenen ajan ydinaseiden määrää pyrittiin rajoittamaan ja niiden käyttöä välttämään. On totuttava maailmaan, jossa ydinaseiden käyttö voikin olla mahdollista, Ellwood varoittaa.
