Verkkojulkaisu The Bell arvioi, että hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Venäjältä on lähtenyt noin 650 000 ihmistä, jotka eivät ole palanneet takaisin.
Venäjän sisäministeriö ehdottaa Vladimir Putinille tietokannan luomista ihmisistä, jotka ovat lähteneet Venäjältä ”osallistuakseen äärijärjestöjen toimintaan sekä kouluttautuakseen epäystävällisten maiden koulutuskeskuksissa”. Ehdotus sisältyy latvialaisen iStoriesin mukaan uuteen extremismin vastaiseen strategiaan, joka odottaa Putinin hyväksyntää.
Tällä hetkellä strategia on avattuna keskustelulle hallituksen verkkopalvelussa, jossa valtuutetut käyttäjät voivat jättää siihen liittyviä ehdotuksiaan ja kommenttejaan. Strategia ei tällä hetkellä erittele, keitä tarkkaan ottaen uuteen tietokantaan pitäisi sisällyttää. Ekstremismiuhiksi kuitenkin erikseen mainitaan ulkomaisiin uskonnollisiin koulutusinstituutioihin lähteneet henkilöt, ”epäystävällisten maiden ”hybriditoimet” ja julkiset ryhmät sekä ukrainalaiset organisaatiot.
Venäjällä on aiemmin vuodettu julkisuuteen sisäministeriön tietokantoja, joihin on koottu luetteloita maasta poistuneista henkilöistä jaettuina lähdön syiden mukaisesti, kuten ”sodan alkaminen”, ”Jevgeni Prigožinin kapina” ja ”ilmoitus mobilisaatiosta”. Lisäksi on vuodettu tietokanta, joka sisältää ”oppositioon” kuuluvia henkilöitä sen perusteella, mitä on selvinnyt heidän henkilötiedoistaan ja Telegram-julkaisujensa tunnisteista.
Extremismin vastainen strategia sisältää iStoriesin mukaan myös tekoälyä hyödyntävän tieteellisen tutkimuksen, joka sisältää verkkoyhteisöihin striimattujen sisältöjen analysoinnin sekä anonyymeinä julkaisseiden henkilöiden tunnistamisen. Strategia ehdottaa myös, että extremismiä voitaisiin vähentää ottamalla teini-ikäiset mukaan antamaan sosiaalista tukea suuren isänmaallisen sodan (toisen maailmansodan) ja Afganistanin sodan veteraanien lisäksi myös sotilaille, jotka ovat palanneet Syyriasta ja Ukrainasta.
Pääuhkiksi Venäjälle strategia nimeää islamismin (erityisesti sen leviämisen urheiluseuroissa) sekä kansalaisten osallistumisen toimintaan ”radikaaleissa, nationalistisissa aseellisissa ryhmissä, mukaan lukien Ukrainassa”. Strategian kirjoittajat mainitsevat ”ukrainalaisen nationalismin” myös uusnatsismin ja muiden ksenofobian muotojen yhteydessä.
Nykyinen extremismin vastainen strategia on voimassa Venäjällä vuoden 2025 loppuun saakka, mutta uuden on määrä korvata se heti, kun Putin on allekirjoittanut sen.
