– Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
– Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat siten omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot, hän jatkaa.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 8,4 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 11,8 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmitysenergia- ja korkokustannusten nousulla.
Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.
– Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin, Keskinen arvioi.
Hänen mukaansa asuntojen reaalihintojen sukellus jatkuu tänä vuonna, kun katsotaan yleistä inflaatio- ja palkkakehitystä.
– Yleinen hintojen nousu tarkoittaa siis paradoksaalisesti halvempaa asumista, ekonomisti huomauttaa.