Tuolloin elettiin voimakasta nousukautta, kotitalouksien kulutusjuhlat kävivät kiivaana ja palkat paranivat vauhdilla.
– Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon, mutta samalla asunnot kuitenkin muuttuvat entistä edullisemmiksi. Vastaavanlaisen hintakuplan vaaraa ei nyt siis ole, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat syyskuussa 8,1 prosenttia, kun elokuussa hinnat nousivat 7,6 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 9,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmityskustannusten ja korjausmateriaalien hintojen nousulla.
Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä. Asuntolainojen korkomenot kasvoivat peräti yli 40 prosentilla vuoden takaisesta. Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta ylsi syyskuussa kymmeneen prosenttiin.
Asuntolainojen korkomenot kääntyivät kasvuun kesäkuussa lähes kahdeksan vuoden laskun jälkeen ja kuluttajahintaindeksissä julkaistut korkomenot nousivat nyt kovemmin kuin koskaan aiemmin.
– Asuntojen reaalihinnat sukeltavat inflaation vuoksi, vaikka nimellishinnat pysyisivät samana. Kun keskimääräinen kuluttaja saa palkallaan yhä vähemmän elintarvikkeita, kodinkoneita tai vaikkapa auton renkaita, saa hän kuitenkin palkallaan asuinneliöitä aiempaa enemmän. Kuluttajan ostovoiman kehitys riippuukin viime kädessä siitä, mihin hän kulutuksensa kohdistaa, Keskinen toteaa.