Venäjän hyökkäyksen Itä-Ukrainaan on arvioitu edenneen viime päivinä hitaasti tai jopa pysähtyneen. Joukot ovat kärsineet huollon puutteista, heikosta taistelutahdosta ja vahvan vastarinnan aiheuttamista korkeista tappioista.
Izjumin ympäristössä etenmistahti oli huhtikuun lopulla vain noin kilometri vuorokaudessa, vaikka hyökkäystä tuettiin massiivisilla tykistökeskityksillä. Tulitusta on kuvailtu täysin summittaiseksi, minkä pelätään nostavan siviiliuhrien määrää.
Länsimaisten arvioiden perusteella myös Ukraina on kärsinyt tappioita viimeaikaisissa taisteluissa, mutta ne eivät ole vaikuttaneet joukkojen taistelutahtoon samassa määrin kuin Venäjän kärsimät tappiot.
– Operationaalisen tason suurimpia haasteita on ollut poliittisten toimijoiden puuttuminen sotatoimiin, mikä on ollut merkittävää. He ovat vaatineet tavoitteiden saavuttamista tiettyihin päivämääriin mennessä, Economist-lehden haastattelema länsimainen hallintolähde sanoo.
Tiedustelupalvelut ovat lisäksi havainneet merkittäviä puutteita Venäjän tiedustelussa. Ukrainaan tehdyt ohjusiskut on kohdistettu vain rakennusten kaltaisiin kiinteisiin kohteisiin eikä esimerkiksi ajoneuvosaatteisiin.
Ongelmana on strategisen tiedustelun ohella se, ettei ilmavalvontaa voida suorittaa Ukrainan ilmapuolustuksen luoman uhkan vuoksi. Venäjän joukkojen väitetään käyttäneen sodan aikana vuosikymmeniä vanhoja karttoja.
– Karttatiedot ovat olleet joissain tapauksissa peräisin 1970-luvulta, joten ne eivät tietenkään vastaa millään lailla sitä ympäristöä, jossa he yrittävät toimia Ukrainassa, lähde toteaa.
Western officials: "we're…seeing an awful lot of the Russian forces using quite antiquated mapping, and in some cases using mapping from the 1970s which of course doesn't in any way represent the sort of target set that they're attempting to prosecute in Ukraine"
— Shashank Joshi (@shashj) April 29, 2022