Presidentti Vladimir Putin pyrkii perustelemaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa avoimen imperialistisin argumentein esimerkiksi väittämällä, että Ukrainalla ei ole oikeutta olemassaoloon itsenäisenä kansakuntana ja että maa on palautettava osaksi ”venäläistä maailmaa”.
Venäläistoimittaja Aleksei Kovalevin mukaan sodan imperialistinen luonne käy ilmi myös siinä, että tsaarinvallan aikana alistettujen etnisten vähemmistöjen jäseniä taistelee ja kaatuu hyökkääjän riveissä suhteettoman paljon verrattuna etnisesti venäläisiin. Varsinkin Moskovan ja Pietarin kaltaisten kaupunkien nuoret venäläismiehet onnistuvat hänen mukaansa valtaosin välttämään rintamapalveluksen ja jopa kutsunnatkin.
– Tämä on Venäjän armeijan likainen salaisuus: Venäjän syrjäseutujen alamaiset – burjaatit, dagestanilaiset ja tuvanilaiset – ovat Putinin tykinruokaa, Kovalev kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.
Riippumattomat venäläismediat Mediazona– ja iStories ovat Kovalevin mukaan avoimista lähteistä selvittäneet, että Ukrainassa kaatuneista Venäjän asevoimien sotilaista toiseksi suurin kansallisuusryhmä heti dagestanilaisten jälkeen olivat burjatialaiset. Burjaatit ovat yksi Siperian suurimmista alkuperäiskansoista, jotka Venäjä alisti 1600-luvulla valtaansa. Dagestan on toinen keisarikunnan aikoinaan valtaama alue.
– Suhteessa väkilukuun Burjatian kärsimät tappiot olivat suurimmat koko Venäjällä, Kovalev toteaa.
Kaatuneiden luetteloissa silmiinpistävää on hänen mukaansa musliminimien osuus. Myös keskiaasialaista alkuperää olevia sotilaita näyttää olevan kaatuneiden joukossa suhteettoman paljon.
Elämän ja kuoleman kysymys
Kun Venäjän Ukrainassa kärsimät tappiot ovat nousseet kymmeniin tuhansiin, syrjäseutujen asukkaat alkavat Kovalevin mukaan olla yhä levottomampia siitä, että heidän ei-slaavilaiset poikansa, veljensä tai aviomiehensä lähetetään kuolemaan sodassa, jonka verukkeeksi on esitetty slaavilaisten yhtenäisyyden palauttaminen.
– Ei ole sattumaa, että yksi Venäjän merkittävimmistä sodanvastaisista liikkeistä ei ole mikään Moskovan pelokkaiden liberaalien johtama ryhmä, vaan Burjaatit sotaa vastaan. Burjatiassa ja muilla ei-venäläisillä syrjäseuduilla paikalliset aktivistit kiertävät taitavasti Kremlin ankaraa sensuuria tuottamalla sodanvastaisia julisteita äidinkielellään, kuten burjaatiksi, kalmukiksi ja tsuvassiksi. Venäjä on niin keskittynyt etnisiin venäläisiin, että federaation sensuurin tutka ei näitä iskulauseita yksinkertaisesti rekisteröi, Kovalev sanoo.
Venäjän alkuperäiskansojen aktivistit ovat hänen mukaansa löytämässä uudelleen esi-isiensä perinnön ja kielet, jotka kolonialistinen politiikka on tukahduttanut tai joita on yksinkertaisesti pidetty epämuodikkaina tai oman uran kannalta haitallisina.
Nyt heitä motivoi viha siitä, miten Putinin hallinto heidän alistettuja kansojaan kohtelee. Tiedot yhä uusista kaatuneista hyökkäysarmeijan rivissä osoittavat, että kyseessä on sananmukaisesti elämän ja kuoleman kysymys.
