Hyödyttääkö veronalennus muka vain 200 suomalaista? Ekonomisti torjuu väitteet

Sami Pakarinen muistuttaa, että Suomessa ylimmät marginaaliveroasteet ovat maailman korkeimpien joukossa.
Sadan euron seteli. LEHTIKUVA / HANDOUT / MAIK GUEDS
Sadan euron seteli. LEHTIKUVA / HANDOUT / MAIK GUEDS

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen lyttää viestipalvelu X:ssä Kalevi Sorsa -säätiön veronalennuksia koskevaa tutkimusraporttia käsittelevän uutisoinnin yksipuolisena.

Ensi vuoden alusta alkaen ylimpien tuloluokkien marginaaliverotus laskee 58 prosentista 52 prosenttiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön raportissa marginaaliveronalennuksen väitetään hyödyttävän vain kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista.

– Jutuissa on tutkimuksen pohjalta kehystettynä veron keventäminen vain 200 henkilön hyödyksi, ja luotiin kuva räikeästä epätasa-arvosta. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen 20 vuoteen, Pakarinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hänen mukaansa kansainväliset järjestöt ovat suositelleen jo useiden vuosien ajan, että Suomi laskisi ylimpiä marginaaleja. Suomessa ylimmät marginaaliveroasteet ovat maailman korkeimpien joukossa.

– 14 prosenttia eniten tienaavista maksoi 49 prosenttia kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylin tulokymmenys maksaa leijonanosan, Pakarinen kirjoittaa.

Suomi myös tasaa tulonsiirtoja eniten kaikista OECD-maista.

Pakarisen mukaan veronkevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti sata prosenttia, eli se maksaa itsensä takaisin.

– Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän ja tästä alkaa vihdoin olla yleinen konsensus taloustieteilijöiden keskuudessa.

Poimintoja videosisällöistämme

Työn verotuksen alentaminen liittyy Pakarisen mukaan myös laajemmin talouskasvuun ja –innovaatioiden syntyyn.

– Suomessa ei ole ollut kasvua lähes 20 vuoteen. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä.

– Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esimerkiksi yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä?

Pakarisen mukaan Ruotsissa asiasta käydään parempaa keskustelua kuin Suomessa.

– Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ruotsi onnistui Pakarisen mukaan muuttamaan ajatusmalliaan noin 50 vuotta sitten.

–  Näistäkin jutuista kun syntyy kuva, että Suomelle menisi paremmin, jos täällä olisi vähemmän vaurautta.

Kokoomusedustaja Pia Kauman mukaan kuntien pitäisi saada päättää veron käyttöönotosta.
Velvoittavalle sosiaaliturvalle ei ole mielekästä vaihtoehtoa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.
SDP:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti kuuluisan säästölistan 1994, jolloin Suomen julkinen talous ui syvissä vesissä.
Mainos