Chatham Housen vanhempi tutkija, Venäjä-asiantuntija Keir Giles on analysoinut Times Radiossa presidentti Vladimir Putinin vuotuista maratontilaisuutta, jossa Putin vastaili kansan kysymyksiin.
Giles toteaa, että suurin osa kysymyksistä koski jotain ongelmaa arjessa, mutta kuten totuttua Putin kääntää negatiiviset asiat myönteiseksi. Esimerkiksi sodan tappioista ja kynnelle kykenevien paosta ulkomaille aiheutunut Venäjän työvoimapula on Putinin puheissa täystyöllisyys.
– Putinin täytyy teeskennellä, että kaikki mitä hän tekee on menestys, koska muuten hän tulisi myöntäneeksi, että Venäjän ihmishenkien menetykset ovat olleet turhia. Keskeinen osa tätä mytologiaa on tietysti se, että hyökkäämällä Ukrainaan hän pelasti Venäjän tulevalta katastrofilta ja tässä tarinassa hänen täytyy pitäytyä.
Toimittaja kysyi Gilesiltä myös arviota mahdollisen tulitauon vaikutuksesta siihen, rohkaistuuko Putin aiheuttamaan lisää pulmia muualla Euroopassa.
– Mielestäni meidän pitäisi ennakoida lisää ongelmia Euroopassa joka tapauksessa, Giles sanoo.
Tutkijan mukaan Putin pyrkii aiheuttamaan sekasortoa Ukrainan ulkopuolella esimerkiksi tuhopoltoilla, murhilla ja sabotaasilla, silloin kun hän ei ole tyytyväinen asioiden kulkuun.
– Nuo [teot] vaimenevat, kun asiat suunnilleen menevät Venäjän tahdon mukaan, ja niissä on piikki, kun tapahtuu jotain, mistä Venäjä ei pidä.
Tämä kaava on nähty Gilesin mukaan selkeästi kuluvana vuonna, jolloin Venäjän sabotaasikampanjoista kerrottiin keväällä ja alkukesällä. Sen jälkeen ne tyyntyivät, mutta nyt loppuvuoden tapahtumat suututtavat Venäjää. Yhdysvallat antoi luvan iskeä pitkän kantaman aseillaan Venäjän maaperälle ja Ukraina salamurhautti korkea-arvoisen venäläisupseerin Moskovassa.
– Jonkinlainen vastareaktio on odotettavissa, jolla yritetään saada sekaannusta ja sekasortoa aikaan, ja joka kohdistuu viattomiin siviileihin Euroopassa, Giles arvelee.
Tulitauosta puhuttaessa on Gilesin mukaan tärkeä ymmärtää, ”mitä kaikki yrittävät [Donald] Trumpille ja muille selittää”, että sen pysyvyyden vuoksi Ukraina tarvitsee jäljelle jäävälle alueelleen jonkinlaiset turvatakuut, jotta Venäjä ei hyökkää uudelleen.
– Ilman turvatakuita jotka pidättelevät Venäjää, ei Ukrainan ole järkeä allekirjoittaa minkäänlaista tulitaukosopimusta.
– Kiinnostavaa kyllä, Putin tunnusti tämän omassa puheessaan tyypilliseen venäläiseen tapaan eli kääntämällä koko asian päälaelleen, Giles jatkaa.
Putin väitti, että se on itse asiassa Venäjä, joka tarvitsee turvatakuut mahdolliseen tulitaukoon.
– Eli viesti on kyllä ymmärretty Moskovassa. Tämä on yksi syy siihen, miksi Donald Trumpilla voi olla olettamaansa vaikeampaa saada kumpikin puoli yhteen neuvottelemaan jonkinlaisesta sopimuksesta, sillä Venäjää tai Ukrainaa ei kumpaakaan kiinnosta sopia niillä ehdoilla, joita tähän saakka on esitetty.
Gilesin mukaan on tarpeeton kysymys, onko Venäjä vaarallinen, sillä mitä muuta voisi päätellä pian kolme vuotta jatkuneesta, alueiden valloittamiseen tähtäävästä sodasta, jossa on kansanmurhaelementtejä. Natossa vallitsee hänen mukaansa konsensus siitä, että Venäjä tähyää jo uutta hyökkäyskohdetta Naton alueelta ja sota voi alkaa 3-5 vuoden kuluessa, kun Venäjä saa asevoimansa koottua uudelleen.
Tärkeämpi kysymys Gilesin mielestä on se, miksi jotkut Euroopan maista käyttäytyvät edelleen kuin oltaisiin rauhan ajassa. Puolassa, Suomessa ja Ruotsissa varaudutaan, mutta kauempana ajatellaan, että etäisyys tuo turvaa, hän sanoo ja mainitsee Britannian yhtenä esimerkkinä.
Ylipäänsä rauhan ja sodan raja on hämärtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Venäjä on koetellut länttä yhä enemmän ja länsi on antanut periksi, Giles katsoo.
Hybridisodankäynnille on keksitty kaikenlaisia loiventavia termejä, jotta ei jouduttaisi tekemään epämiellyttäviä poliittisia päätöksiä vastatoimista.
– Jossain vaiheessa tulee piste, jossa asiaa ei enää voi kiistää ja kyse on siitä, tapahtuuko tämä ennen vai jälkeen sen kun panssarivaunut ja ohjukset alkavat ylittää valtionrajoja.
Gilesin mukaan 1990-luvulla kun Venäjän perinteinen armeija oli hajallaan, maassa mietittiin tarkoin, millä muilla tavoin sotia voisi voittaa kuin vyöryttämällä tankkeja rajan yli. Nyt teoretisointi on muuttunut käytännöksi.
– Venäjä on voinut tehdä tekojaan yhä enemmän ilman seurauksia [–], mitään reaktiota ei ole länneltä tullut.
Putin jatkanee vastakkainasettelun tiellä.
– Hän on tehnyt hyvin selväksi sen, että havittelee Venäjän vallan palauttamista maihin, jotka meille ovat suvereeneja itsenäisiä valtioita Venäjän naapurissa, Giles toteaa.
Gilesin mukaan Venäjän seuraava siirto ei välttämättä edes ole sen naapurimaa, sillä ”etulinjan” maat ovat puolustuksesta huolehtiessaan muuttuneet vaikeammiksi rasteiksi.
– Pehmeitä kohteita on muualla Euroopassa, sanoo Giles, jonka mukaan Iso-Britannia olisi haavoittuva pitkän matkan ohjusiskuissa, jollaisia Venäjä on tehnyt Ukrainassa.
– Venäjä on rakentanut uudelleen maavoimiaan ja ne olivat tämän vuoden huhtikuussa jo 15 prosenttia suuremmat kuin hyökkäyssodan alkaessa. Samaan aikaan sen meri- ja ilmavoimat ovat edelleen pitkälti entisellään ja ne kykenevät tuhoamaan kohteita erittäin pitkältä matkalta, Giles jatkaa.
Euroopassa on tehty paljon hyviä asioita, mutta:
– Länsi-Eurooppa kokonaisuutena ei ole tarttunut ongelmaan, että puolustus pitää laittaa kuntoon, jotta hyökkäyksen voisi estää tai jos pidäke epäonnistuu, hyökkäyksen voisi kestää. Ylipäänsä kyvyttömyys varautua väestönsuojeluun sekä kyvyttömyys ymmärtää, että sota voi tulla kotiin, voivat aiheuttaa katastrofaaliset seuraukset koko läntiselle Euroopalle, sanoo Giles, joka ylistää Suomen puolustusstrategiaa ja toteaa, että muiden maiden kannattaisi ottaa siitä oppia.
