Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa koskevassa uutisoinnissa toistetaan ranskalaisekonomisti Agathe Demarais’n mukaan usein tietoa, että Venäjän talous olisi supistunut vuonna 2022 noin kaksi prosenttia, mikä viittaisi vain lievään taantumaan. Tätä on pidetty todisteena siitä, että lännen asettamilla talouspakotteilla ei olisi juuri minkäänlaista vaikutusta.
– Vaikka Venäjän raportoima bruttokansantuotteen lasku olisikin totuudenmukainen, on selvää, että vuonna 2022 kolme tekijää nosti keinotekoisesti Venäjän kasvulukua. Ensinnäkin talouskasvua mittaavaa lukua on kasvattanut Venäjän turboahdettu sotatarviketuotanto. Panssarivaunujen ja ohjusten tuottaminen ei kuitenkaan paranna elintasoa, vaan tämä osa Venäjän bkt:sta tuhoutuu nopeasti taistelukentällä, arvostettua brittiläistä Economist Intelligence Unit -tietopalvelun johtajana toimiva Demarais sanoo Foreign Policy -lehdessä.
– Toiseksi Venäjän vientitulot kasvoivat vuonna 2022 sodan aiheuttaman energian hinnannousun takia. Ja kolmanneksi länsimaiden teknologiaan ja muihin hyödykkeisiin kohdistamat vientikiellot sekä Venäjän kulutuskysynnän lasku johtivat tuonnin romahdukseen, joka oli Venäjän virallisten tietojen mukaan lähes 10 prosenttia vuoden 2022 aikana, hän toteaa.
– Vielä tärkeämpää kuin se, mitä Venäjän ”kasvu” todella tarkoittaa, on kuitenkin se, että Kremlin lukuihin ei voi luottaa. Tämä johtuu siitä, että Venäjä on tehnyt tilastoista keskeisen osan informaatiosotaansa. Moskovan tavoite on selvä: se väittää, että pakotteet eivät toimi, ja pyrkii siten murentamaan niiden uskottavuutta, jotka pitävät niitä keskeisenä välineenä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen pysäyttämiseksi tai hillitsemiseksi.
Demarais kertoo Kremlin käyttävän usein viestinnässään valikoituja ennusteita, jotka se esittää faktoina ja ”unohtaa” mainita, että niistä ei vallitse konsensusta asiantuntijoiden keskuudessa. Kreml myös viivyttää sellaisten tilastojen julkaisemista, jotka eivät tue sen narratiivia.
– Todettakoon lisäksi, että luvut, jotka se julkaisee, ovat laadultaan kyseenalaisia ja niitä korjataan usein myöhemmin, Demarais sanoo.
Kremlin strategia näyttää hänen mukaansa toimivan. Tuore esimerkki tästä on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tammikuussa julkaisema tilasto, jossa Venäjän talouden arvioitiin supistuneen vuonna 2022 vain 2,2 prosenttia, kun asiantuntijoiden konsensusarvio oli 3,2 prosenttia.
– IMF:n arvio 2,2 prosentin laskusta oli siis poikkeama, mutta venäläiset propagandistit esittivät sen kovana tosiasiana. Läntinen valtamedia tarttui siihen, ja kun luku näkyi kaikkialla, useimmat olettivat sen olevan totta, hän toteaa.
– Kuka – pienen asiantuntijoiden piirin lisäksi – on vakavasti pohtinut, merkitsevätkö nämä luvut ylipäätään mitään? Ongelma on systeeminen ja ulottuu Venäjän epäilyttäviä talouslukuja laajemmalle. Tilastojen vääristelyssä Kiina on toinen taitava peluri.
