Suomalaisten tuki Ukrainalle on vaisumpaa kuin ennen, selviää Helsingin Sanomien tuoreesta mielipidekyselystä.
Suomalaisten asenteesta Ukrainaa kohtaan on tehty kaksi aiempaa kyselytutkimusta, kesäkuussa 2024 ja tammikuussa 2025.
Rahallisen ja aseellisen tuen suhteen vain 20 prosenttia vastaajista on nyt sitä mieltä, että Suomen pitäisi tukea Ukrainaa nykyistä enemmän. Aiemmilla mittauskerroilla luku on ollut 24 prosenttia. Sopivana tuen määrää pitää 61 prosenttia.
Sen sijaan liian suurena tukea pitää 12 prosenttia vastaajista. Tammikuussa näin ajatteli vain yhdeksän prosenttia.
Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan myös yhä penseämmin länsijoukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Tällaiseen olisi valmis vain 35 prosenttia vastaajista, kun tammikuussa joukkojen lähettämiseen oli valmis 40 prosenttia vastaajista. Ajatusta vastustaa 47 prosenttia vastaajista, kun vajaa vuosi sitten vastustajia oli 39 prosenttia.
Näkemykset oikeasta ratkaisusta sodan päättämiseen jakavat myös kansaa yhä selvemmin.
Kyselytutkimuksen mukaan 44 prosenttia ajattelee, että Ukrainaa on tuettava, kunnes Venäjä vetäytyy, vaikka se pitkittäisikin sotaa. 43 prosenttia taas haluaisi kannustaa osapuolia lopettamaan sodan neuvotteluratkaisulla, vaikka osa Ukrainaa on Venäjän hallussa. Vielä tammikuussa 50 prosenttia vastaajista oli valmis sodan pitkittymiseen, ja neuvotteluratkaisua kannatti vain 38 prosenttia vastaajista.
Ukrainan pikaista EU-jäsenyyttä kannattaa 54 prosenttia ja vastustaa 24 prosenttia vastaajista. Näissäkin luvuissa kannatus on laskenut ja vastustus noussut tammikuun jälkeen joitakin prosenttiyksikköjä.
Kun vastaajille kerrottiin, että Ukrainan EU-jäsenyys kasvattaisi Suomen osuutta EU:n jäsenmaksuista sekä mullistaisi EU:n maatalouspolitiikan, ripeää jäsenyyttä piti tärkeänä vain 39 prosenttia vastaajista. 31 prosenttia ei pitänyt jäsenyyttä tärkeänä.
Suomalaisten vastauksissa näyttääkin nyt heijastuvan se, että Ukrainan voitto tai edes oikeudenmukainen rauha tuntuvat olevan yhä kauempana.
