Verkkouutiset

HS: Professori arvostelee kollegansa raporttia poliittisista lakoista

Professori Niklas Bruun arvostelee kovasanaisesti professori Seppo Koskisen kirjoittamaa raporttia.

Kauppakorkeakoulu Hankenin työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa järkyttynyt Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle kirjoittamasta raportista.

Koskinen kirjoitti raportissa, että poliittiset lakot ovat useimmissa EU-valtioissa kiellettyjä tai niitä on olennaisesti muuten rajoitettu. Koskinen listaa poliittisten lakkojen olevan kiellettyjä Saksassa, Britanniassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Kreikassa. Pohjoismaissa sekä Belgiassa, Italiassa ja Ranskassa poliittiset lakot taas sallitaan vain rajoitetusti.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

– Jos väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa. Jos opiskelija toisi tuollaisen paperin hyväksyttäväksi, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se, Bruun sanoo HS:lle.

Bruun katsoo Koskisen sekoittavan poliittisen lakon käsitteen.

– Etelä-Euroopassa kielletään poliittisia lakkoja, kun niillä pyritään vaikkapa hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin. Tämä on täysin (YK:n Kansainvälisen työjärjestön) ILO:n hyväksymien periaatteiden mukaista.

Koskisen mukaan työehtosopimuslakiin voitaisiin lisätä säädös, jonka mukaan lakon tulee kohdistua vain asioihin, joista työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia.

– Vaihtoehtoisesti työtuomioistuin voisi poliittisia lakkoja tulkitessaan painottaa sitä, menettääkö työehtosopimus merkityksensä työrauhan turvaajana. Tällöin esimerkiksi työnantaja, joka joutuu ilman omaa syytään lakon osapuoleksi voisi saada korvausta kärsimistään vahingoista, Koskinen kirjoittaa.

Bruun sanoo HS:lle, että Suomen ratifioimia ILO:n sopimuksia on vakiintuneesti tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia.

Uusimmat
MAINOS