Poliisi törmäsi takaa-ajossa 17-vuotiaan mopoilijan ajamaan mopoon Lohjalla heinäkuussa 2025, ilmenee Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta aineistosta.
Tapaus ei noussut tuolloin julkisuuteen. Se osoittaa, ettei viime elokuussa laajaa huomiota saanut Tuusulan tapaus ollut ainoa viime vuosien tilanne, jossa poliisiauto on osunut pakenevaan alaikäiseen mopoilijaan.
Tuusulassa poliisi kiilasi elokuussa 2026 takaa-ajamansa 15-vuotiaan mopoilijan ojaan. Nuori törmäsi aitaan, ja hänen jalkapöytänsä sekä viisi luuta kädestä murtuivat. Poliisia epäillään törkeästä vammantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lohjalla poliisipartio lähti seuraamaan ylinopeutta ajanutta mopoilijaa, joka ei noudattanut pysähtymiskäskyä. Runsaan minuutin takaa-ajon päätteeksi nuori jarrutti ja poliisiautoa kuljettanut vanhempi konstaapeli teki hätäjarrutuksen. Märällä asfaltilla auto ei pysähtynyt ajoissa, vaan törmäsi mopon takaosaan. Mopoilija kaatui törmäyksen seurauksena. Tilanne tallentui poliisiauton kameraan.
Poliisilaitoksen ja syyttäjän mukaan konstaapeli oli ajanut liian lähellä mopoilijaa, mutta törmäystä pidettiin vahinkona. Poliisia epäiltiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syyttäjä jätti syytteet nostamatta tekojen vähäisyyden vuoksi. Poliisilaitos antoi kuljettajalle kirjallisen huomautuksen.
Poliisien keskinäinen kollegiaalisuus voi vaikeuttaa tutkintoja
Tapaus osuu ajankohtaan, jolloin poliiseihin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkintaa on tarkasteltu myös laajemmin. Verkkouutiset kertoi keskiviikkona, että vain pieni osa poliisista tehdyistä rikosilmoituksista johtaa varsinaiseen esitutkintaan.
Poliisin virkatehtävissä tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkintaa johtaa syyttäjä, mutta tutkintatyön tekevät poliisit. Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen arvioi Verkkouutisille, että poliisien keskinäinen kollegiaalisuus voi muodostaa riskin tutkinnan puolueettomuudelle.
Myös valtionsyyttäjä Tapio Mäkinen on todennut, että yksittäisissä tapauksissa voi herätä kysymys siitä, kertooko poliisitodistaja kaiken kollegansa toiminnasta oikein. Hänen mukaansa tällaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.
Aiemmissa poliisiväkivaltatapauksissa on tullut vastaan tilanteita, joissa paikalla olleet poliisit ovat kertoneet, etteivät nähneet kollegansa toimintaa, vaikka tapahtumista on myöhemmin saatu muuta näyttöä esimerkiksi valvontakameroista.
Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa poliisi on pahoinpidellyt kansalaista poliisitehtävän yhteydessä. Vaikka poliisin partiokaveri olisi seurannut tilannetta vierestä, hän on voinut väittää kuulustelussa ja oikeudessa, ettei ole nähnyt kollegansa tehneen mitään väärää. Tolvasen mukaan mahdollisuus kollegan suojelemiseen on siksi tunnistettava ja poliisien kertomusten luotettavuutta on arvioitava samalla tavoin kuin muidenkin todistajien.
Tuusulan elokuussa 2026 tapahtuneen mopoilijan kiilaamisen tutkinta on edelleen kesken. Lohjan tapaus sattui jo vuotta aiemmin, mutta jäi tuolloin julkisuuden ulkopuolelle.
Asia jäi pimentoon julkisuudelta pitkälti siksi, että tapahtumasta oli olemassa vain poliisin tallenne. Tuusulan tapaus nousi julkisuuteen, koska tilanne kuvattiin silminnäkijöiden toimesta.
LUE MYÖS:
Poliisista tehtyä rikosilmoitusta ei yleensä tutkita – VU selvitti suuren karsinnan syyt