Helsingin Sanomat kysyi opettajilta ja oppilailta, näkyykö heikko suomen kielen osaaminen heidän kouluissaan. Vastauksia kertyi 95.
Opettajat kertoivat, että oppilaiden sanasto sekä luku- ja kirjoitustaito ovat heikentyneet ja oppimismotivaatio on vähäistä. Syiksi nähtiin muun muassa lukemisen vähyys, älylaitteiden käyttö, vaatimustason laskeminen ja suuret luokkakoot.
Järvenpään Yhteiskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Katariina Knuutinen kertoo, että osalla perustaidot yläkouluun tultaessa ovat nykyisin hyvin heikot. Eräs hänen oppilaistaan kysyi, voisiko huulia kutsua lipsiksi, kuten englannin kielessä.
Knuutisen mukaan pojat tekevät tyttöjä useammin vain minimin.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreessa raportissa todetaan, että saadut arvosanat eivät myöskään vastaa osaamista. Tytöistä 81 prosenttia ja pojista 58 prosenttia sai äidinkielessä arvosanan 8–10, kun sen tason suoritukseen aidosti ylsi 16 prosenttia oppilaista