– Se velvoittaa yli 20 henkeä työllistävät työnantajat työllistämään vammaisia vähintään viisi prosenttia työvoimansa kokonaismäärästä. Jos työnantaja ei tätä lainkohtaa Saksassa täytä, se joutuu maksamaan kuukausittaisen sakkomaksun, jonka tuotto käytetään vammaisten työllisyyspalveluiden rahoitukseen, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo Helsingin Sanomille.
Hän perustelee avaustaan sillä, että vammaisten ja osatyökykyisten alhainen työllisyys aiheuttaa paitsi kansantaloudellisia ongelmia myös köyhyyttä ja syrjäytymistä.
– Arviolta vain 15–20 prosenttia vammaisista on töissä, vaikka paljon useammalla on työkykyä, koulutusta ja työhaluja.
Sarkkinen toteaa, ettei hänen ehdotuksensa voi toteutua vielä tällä vaalikaudella. Se vaatisi paljon selvitystyötä, ja ministerin mukaan mallin yksityiskohdista eli soveltamisrajasta sekä kiintiön ja sakkomaksujen suuruudesta pitäisi sopia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
– Sakkomaksussa pitäisi huomioida esimerkiksi tilanteet, joissa soveltuvaa työvoimaa ei ole tarjolla. Toisaalta jos kiintiöstä pääsee luistamaan liian halvalla, se ei välttämättä kohentaisi työllisyyttä kohderyhmässä, Sarkkinen sanoo HS:lle.
Elinkeinoelämä on johdonmukaisesti vastustanut uusia velvoitteita ja maksuja, jotka kuormittavat yrityksiä. Sarkkinen ennakoikin, että todennäköisesti hänen avauksensa herättää myös vastustusta.
