– Kotitalouksien kannattaakin nyt varautua sekä hoito- että pääomavastikkeiden nousuun. Yleinen inflaatio nostaa hoitovastikkeita eli energia- ja huoltokuluja, kun taas korkojen nousu nostaa pääomavastiketta, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen Helsingin Sanomille.
Taloyhtiölainojen korkojen nousu ei ole vielä huolestuttanut kuluttajia, sillä monien taloyhtiöiden lainat on tarkistettu viime keväänä nollakorkojen aikaan 12 kuukauden euriborin mukaisesti, sanoo OP:n pk-yritysten ja yhteisöjen pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola HS:lle.
Lainan korkojen tarkistusajankohta ajoittuu monissa taloyhtiöissä keväälle, sillä yhtiökokoukset pidetään keväisin, ja silloin on yleensä myös sovittu lainoista ja niiden nostamisista.
– Tiedän, että keväällä käydään kiperiä keskusteluja isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden välillä, Peltola ennustaa.
Erityisesti korkojen nousu koskettaa uudiskohteita. Niissä asunnon hinta voi koostua jopa 70-prosenttisesti yhtiölainasta. Yhtiölainalle on saatettu myöntää pariksi, jopa viideksi vuodeksi lyhennysvapaata asunnon valmistumisen jälkeen.
Noin 3–5 vuotta sitten valmistuneiden uudiskohteiden yhtiölainoista aletaan periä lyhennyksiä vasta nyt. Kun lyhennykset osuvat vielä yhteen korkojen nousun kanssa, nousevat näiden kotitalouksien asumiskustannukset merkittävästi.
Jo vuonna 2019 Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ilmaisivat huolensa taloyhtiölainojen nopeasta kasvusta ja suomalaisten velkaantumisesta. Puhuttiin niin sanotusta piilovelasta.
Peltolan mielestä velka ei koskaan ollut piilossa, mutta nollakorkojen aikana asiaan ei juuri kiinnitetty huomiota. Kuitenkin silloin jo huomattiin, että taloyhtiölainojen pitkät lyhennysvapaat voivat muodostua eräänlaisiksi ansoiksi kuluttajille.
– Pankitkin tunnistivat sen tilanteen, että kuluttajille voi syntyä epäedullisia tilanteita, jos lyhennykset alkavat ja korkojen nousu realisoituu samaan aikaan. Nyt se hetki on käsillä, Peltola sanoo.