Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lähes 25 000 kotitaloutta, joissa käydään palkkatöissä mutta joudutaan lisäksi nostamaan Kelan yleistä asumistukea, kertoo Helsingin Sanomat. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi ihminen. Noin puolet näistä kotitalouksista on yksin asuvia ja loput pääasiassa lapsiperheitä.
Ruokakunta lasketaan tilastoissa työssä olevaksi, jos vähintään puolet ruokakunnan tuloista muodostuu ansiotuloista. Luvussa on mukana myös jonkin verran esimerkiksi opiskelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä, jotka täyttävät työssä olevan ruokakunnan kriteerit.
Viime vuonna Kela maksoi työssä oleville ruokakunnille asumistukea koko maassa yli 224 miljoonaa euroa. Tästä lähes neljäsosa, yli 55 miljoonaa euroa, meni Helsinkiin.
Helsingissä on tällä hetkellä yli 15 000 yleisen asumistuen ruokakuntaan kuuluvaa henkilöä, joiden tulot koostuvat vain palkasta tai yritystuloista. Heidän palkkansa ei toisin sanoen riitä asumiskustannusten kattamiseen.
Keskimäärin asumistukea myönnettiin heinäkuussa Helsingissä 332 euroa kuussa, ja keskimääräiset asumismenot olivat 886 euroa kuussa. Koko Suomessa vastaava tuen määrä oli 278 euroa ja asumiskulut 747 euroa kuussa.
Myös asumismenojen osuus bruttotuloista oli heinäkuussa Helsingissä Suomen suurin, noin 48,5 prosenttia. Asumistuen jälkeen osuus laski noin 30 prosenttiin. Asumistuki ei monen helsinkiläisen tapauksessa riitä kattamaan edes tuen enimmäismäärää eli 80 prosenttia asumismenoista.
– Helsingissä vuokrataso on jo niin korkea, että tuen määrässä huomioitavien asumismenojen yläraja tulee aika nopeasti vastaan, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Helsingin Sanomille.
