Persianlahden tärkeimmän energiaväylän liikenne on käytännössä pysähtynyt, kun kauppalaivat välttelevät Hormuzinsalmea Iranin konfliktin seurauksena. Tilanne on nostanut öljyn hinnan yli sadan dollarin barrelihintaan ensimmäistä kertaa sitten Ukrainan sodan alkuvaiheen.
Öljy-yhtiö DNO:n hallituksen puheenjohtaja Bijan Mossavar-Rahmani määräsi jo helmikuun lopussa yhtiön Irakin öljykentät suljettaviksi varotoimena Yhdysvaltojen ja Israelin hyökättyä Iraniin. Päätös oli ensimmäisiä merkkejä siitä, kuinka nopeasti konflikti alkoi häiritä alueen energiatuotantoa.
Samalla tankkeriliikenne salmen läpi alkoi hiipua lähes olemattomiin. Alueen tuottajat joutuvat vähentämään tuotantoa, koska öljyä ei saada kuljetettua maailmanmarkkinoille.
JP Morganin analyytikko Natasha Kaneva kuvaa tilannetta historialliseksi.
– Koko salmen historiassa sitä ei ole koskaan suljettu. Minulle tämä ei ollut vain pahin mahdollinen skenaario, se oli käsittämätön skenaario, Kaneva sanoo Wall Street Journalille.
Jos salmi pysyy suljettuna viikon loppuun asti, alueen päivittäinen tuotanto voi analyytikon mukaan pudota yli neljällä miljoonalla barrelilla päivässä. Maaliskuun loppuun mennessä pudotus voisi kasvaa jopa yhdeksään miljoonaan barreliin, mikä vastaa lähes kymmentä prosenttia maailman kysynnästä.
Energiatutkija Daniel Yergin arvioi häiriön mittakaavan poikkeukselliseksi.
– Kyse on selvästi maailmanhistorian suurimmasta päivittäisen öljyntuotannon häiriöstä. Jos se jatkuu viikkoja, vaikutukset heijastuvat koko maailmantalouteen, hän sanoo.
Vaikutukset näkyvät jo energiamarkkinoilla. Yhdysvaltain öljyfutuurit nousivat viime viikolla 36 prosenttia, mikä on suurin viikkonousu sitten kaupankäynnin aloittamisen vuonna 1983. Myös nesteytetyn maakaasun hinnat ovat nousseet jyrkästi Qatarin keskeytettyä tuotantoa drooni-iskujen jälkeen.
Vaikka Yhdysvallat on nykyään suuri energiantuottaja, vaikutukset tuntuvat globaalisti. Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.
Hormuzinsalmi on vain noin 34 kilometriä leveä kapeimmillaan ja muodostaa tärkeimmän merireitin Persianlahden öljylle. Länsimaat ovat vuosikymmeniä käyttäneet miljardeja dollareita sen turvaamiseen.
Öljymarkkinat ovat kokeneet vastaavia shokkeja aiemminkin. Vuoden 1973 arabimaiden öljysaarto nelinkertaisti hinnat muutamassa kuukaudessa ja ajoi monia länsimaita taantumaan. Iranin vallankumous vuonna 1979 romahdutti maan tuotannon ja nosti öljyn hinnan jälleen rajusti.
Analyytikot pelkäävät, että Hormuzinsalmen kriisi voi muodostua historian suurimmaksi energiamarkkinoiden häiriöksi, jos merireitti ei avaudu nopeasti.