Verkkouutiset

Historioitsija sanoo Mitrohinin KGB-arkistoa erittäin merkittäväksi

Professori Kimmo Rentolan mukaan suomalaisistakin KGB-yhteyksiä kertovaa uutta aineistoa pidetään aitona.

Verkkouutiset julkaisi torstaina nimiä suomalaisista 1972-84 kirjatuista KGB-yhteyksistä. Tiedot saatiin Cambridgessa Churchill Collegessa avatusta arkistosta.

Arkiston paperit teki aikanaan KGB:n arkistonhoitaja Vasili Mitrohin (1922-2004) käsiensä läpi kulkeneesta valtavasta aineistosta.

Poliittisen historian professori Kimmo Rentola on erikoistunut muun muassa kylmän sodan historiaan ja suomalaiseen kommunismiin. Hän kirjoitti 2009 suojelupoliisin Ratakatu 12 -historiikkiin osan Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949-91.

Kimmo Rentola toteaa pitävänsä Vasili Mitrohinin aineistoa erittäin merkittävänä.

Rentola muistelee, miten KGB:n ulkomaantiedustelun seuraaja SVR piti aikanaan naurettavana väitettä, että tiedoista paljastuisi satoja agentteja joka puolella maailmaa. Niin on käynyt.

– Aineiston arvioinnissa on tietysti aika suuria ongelmia. Muistiinpanoista ei useimmiten ilmene, mistä asiakirjoista ne on tehty. Mitrohin on kirjoitellut ylös kaikkea sellaista, jota hän on arvellut kiinnostavaksi, professori Kimmo Rentola sanoo.

Mitrohin ei kuitenkaan usein ole kirjoittanut talteen perinteisiä perustietoja kuten aineiston laatijaa, saajaa, otsikkoa, päiväystä ja yhteyttä.

– Mutta aineistoa pidetään aitona ja erittäin tärkeänä. Ei sitä ole kiistetty, ettei se pitäisi paikkaansa. Historian tutkimuksessa sitä voi hyvinkin käyttää ja on käytetty.

Rentolan mukaan avoimia kysymyksiä ovat aineiston kattavuus ja se, kuinka hyvin Mitrohin sai tietoja ylös.

– Parhaiten aineisto toimii, jos se on yhdistettävissä muihin tietoihin, joita eri maiden turvallisuuspalveluilla on.

Ei suorasukaisia

johtopäätöksiä

Professori Kimmo Rentolan mukaan Mitrohinilta on tullut paljon uutta tietoa agenteista, värväysajankohdista, peitenimistä ja vastaavista.

– Juridisesti se on varmaan vähän hankala aineisto käyttää. Todistusaineistona ne ovat vähän ongelmallisia.

Sekasortoisessa aineistossa vastaan tulevien nimien kohdalla on Rentolan mukaan monia mahdollisuuksia. Kaikki heistä varmaankin tietävät olleensa vähintään kontakteja. Jotkut ovat suostuneet ja kirjatut agenteiksi; toisten kohdalla voi olla kiistanalaista, että he tietävät tulleensa kirjatuiksi sellaisiksi. Joidenkin kohdalla kirjauksen jälkeen KGB:n kanssa tulleista vaikeuksista. Eräiden kohdalla Mitrohin on tehnyt kirjoitusvirheitä.

– On melko mutkikas asia, mitä nimistä voisi päätellä. Yksiselitteisesti merkintä ei vielä kerro paljon. Sitten on selvästi nimiä, jotka ovat syystä tai toisesta kiinnostaneet KGB:n miehiä ja ehkä heidät on kirjoitettu ylös kehiteltävinä kohteina tai vastaavina, eikä kaikilla ole peitenimiäkään, Kimmo Rentola toteaa.

– Kyllä niitä nimiä tutkimuksessa voi käyttää. Tietenkin olisi tärkeää, että niitä suhteutettaisiin muuhun aineistoon eikä tehtäisi liian suorasukaisia johtopäätöksiä. Aineisto on KGB:n virkatarpeisiin tehtyä ja hieman satunnaisesti muistiin kirjoitettua. Asioissa voi olla muitakin kerroksia kuin mitä siitä ilmenee.

– Mutta aineisto indikoi KGB:n kiinnostuksen kohteita, värväyksiä, agentiksi merkitsemistä ja vastaavaa. Ei se ole yhtä tyhjän kanssa ollenkaan.

Rentolan mukaan Mitrohin selvästi piti kiinnostavimpina illegaalioperaatioita ja kirjoitti niihin liittyvistä tukitoiminnoista eniten. Poliittinen, taloudellinen ja tekninen tiedustelu ovat muistiinpanoissa paljon vähemmän esillä.

– Voi tietysti olla ettei tämä ole Mitrohinin tietoinen valinta, vaan hänen käsiensä kautta on kulkenut eniten nimenomaan illegaalioperaatioihin liittyvää aineistoa. Aineisto ei siis heijasta oikeissa suhteissa kaikkia KGB:n tiedustelun haaroja.

Uusimmat
MAINOS