Vaikka Naton keskiviikkona päättynyt kaksipäiväinen huippukokous olikin ”historiallinen”, liittyy puolustusliittoon kokouksen jälkeenkin huolestuttavia epävarmuustekijöitä. Näin kirjoittaa sotatieteiden tohtori, Venäjä-asiantuntija Oscar Jonsson Dagens Nyheterin kolumnissaan.
Jonsson hehkuttaa Haagin kokouksen näkyvintä saavutusta, sitoutumista viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tavoite tuntui ”poliittisesti mahdottomalta” tavoitteelta vielä viime vuonna, Jonsson toteaa. Puolustusmenojen kasvattaminen parantaa Euroopan puolustuskykyä merkittävästi, ja jopa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vaikuttaa tyytyväiseltä huippukokouksen antiin.
Nato painii kuitenkin yhä keskeisen ongelman kanssa, asiantuntija varoittaa.
– Uuden tavoitteen herättämän ilon takana on syytä huoleen. Ei niinkään siksi, että Espanja, Slovakia ja Belgia jo antoivat ymmärtää, etteivät ne yltäisi tavoitteeseen; se on pienempi ongelma. Pahempaa on se, että huippukokouksessa ei käyty syvällistä keskustelua vaikeista ja strategisista kysymyksistä.
Kokouksen päätöslauselma ei puolustusmenojen kasvattamisen lisäksi sisällä juuri konkretiaa, Jonsson huomauttaa. Edes Ukrainan sotaa, ”suurinta eurooppalaista sotaa sitten toisen maailmansodan”, ei mainita.
– Huippukokouksen antina eurooppalaisen Naton puolustuskyky kasvaa merkittävästi, mutta strategiaa Venäjän varalle tai Ukrainan tukemiseksi ei ole. Se ratkaistaan muualla, hän kirjoittaa.
Jonsson ei katso liittouman tulevaisuuden olevan uhattuna, mutta uskoo huippukokouksen olevan esimakua entistä ”minimalistisemmasta” Natosta. Viides artikla koskee jäsenvaltioita, ja jäsenvaltioiden on kannettava vastuunsa puolustuksesta, Jonsson kuvailee Naton ydintehtävää.
Mikäli Yhdysvallat aikoo suuremmassa määrin vetää joukkojaan pois Euroopasta, tulevat uudet puolustusmenojen tavoitteet joka tapauksessa liian myöhään, ruotsalainen toteaa. Yhdysvaltojen jättämää aukkoa Euroopan turvallisuudessa on hankala paikata.
– Sitä ei paikata nostamalla puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä, vaan siihen oltaisiin kaivattu 3,5 prosentin puolustusmenoja vuonna 2015.
