Hirvet aiheuttavat metsänomistajille 55 miljoonan euron vahingot

Ratkaisu hirvivahinkojen vähentämiseen voi löytyä yllättävästä suunnasta.
Hirvi. PEXELS
Hirvi. PEXELS
Hirvi. PEXELS
Hirvi. PEXELS

Hirvet aiheuttavat metsänomistajille vuosittain noin 55 miljoonan euron tappiot, kertoo Suomen metsäkeskus. Nyt tutkimushankkeessa selvitetään, voisivatko tekoälyä hyödyntävät droonit vähentää vahinkoja ruiskuttamalla syönninestoainetta suoraan suojattaviin taimiin.

Hirvet syövät erityisesti puiden taimia. Vahingot voivat heikentää myöhemmin myös metsien laatua, ja niiden pelossa metsänomistajat saattavat istuttaa kuusta kasvupaikoille, joilla mänty olisi metsänhoidollisesti parempi vaihtoehto.

Metsäkeskuksen vetämässä Hirvidrone-hankkeessa drooneja on opetettu tunnistamaan ilmasta terveitä ja hirvien vahingoittamia taimia. Tutkimusryhmän kehittämä tekoälymalli on testeissä onnistunut luokittelemaan vaurioluokan perusteella noin kolme neljäsosaa taimista. Tavoitteena on kohdistaa torjunta oikeisiin taimiin ja vähentää syönninestoaineen hukkaa.

Ruiskutusta testattiin syyskuun alussa Kuusamon yhteismetsässä. Suurikokoisen maatalousdroonin ongelmana on ollut aineen leviäminen kohdetta laajemmalle sekä lentäminen puiden ja muiden esteiden keskellä. Hankkeessa tutkitaan siksi myös robottidroonia, joka pystyy navigoimaan metsässä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta.

– Drooneja hyödynnetään jo paljon maataloudessa, mutta metsässä lentämisessä on erityispiirteensä, sillä siellä pitää pystyä väistämään puiden runkoja ja oksia, Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Eija Honkavaara sanoo tiedotteessa.

Kokeissa käytetään lampaanrasvaan perustuvaa Trico-syönninestoainetta. Sen levittäminen ilmasta on kasvinsuojeluainesääntelyn vuoksi toistaiseksi sallittua vain tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Hankkeen tulosten laajempi hyödyntäminen edellyttäisikin muutoksia kansalliseen ja EU-tason lainsäädäntöön.

Kuusamon kokeissa drooniruiskutusta verrataan myöhemmin perinteiseen menetelmään, jossa syönninestoaine levitetään taimiin käsin reppuruiskulla. Tutkimuksessa ovat mukana Suomen metsäkeskuksen lisäksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus.

Poikkeuksellisen lämmin merialue tropiikissa muutti ilmavirtauksia tuhansien kilometrien päässä.
Hintalappu voi lähennellä 1,5 miljardia euroa vuodessa.
Loukkaantunut varpuspöllö toimitettiin poliisin avustuksella eläinlääkäriin.
Mainos