Hintapaineet hellittivät, tie koronlaskulle on auki

Euroalueen inflaatio oli toukokuussa 1,9 prosenttia.
Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa torstain 5. kesäkuuta kokouksessa. AFP / LEHTIKUVA / KIRILL KUDRYAVTSEV
Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa torstain 5. kesäkuuta kokouksessa. AFP / LEHTIKUVA / KIRILL KUDRYAVTSEV

Euroalueen toukokuun inflaatioluvut kertoivat ennakoitua maltillisemmasta hintakehityksestä antaen perusteita EKP:n rahapolitiikan lisäkeventämiselle, toteaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa.

Euroalueen kokonaisinflaatio painui toukokuussa EKP:n tavoitteleman 2 prosentin tason alapuolelle 1,9 prosenttiin ekonomistien ennakoitua tasan 2 prosentin lukemaa. Inflaation hidastumista selitti erityisesti energiahintojen alamäki, kun energiahinnat laskivat vuositasolla 3,6 prosentilla.

– Sisäsyntyisiä hintapaineita kuvaavien palveluhintojen nousu rauhoittui selvästi pääsiäisen vaikutusten poistuessa 3,2 prosenttiin, joka on alin lukema maaliskuun 2022 jälkeen. EKP:n suunnalla otetaan varmasti ilolla vastaan tiedot pitkään sitkeyttä osoittaneen palveluinflaation hidastumisesta. Pohjainflaatio hidastui hieman ennakoitua reippaammin 2,3 prosenttiin vuositasolla.

Ekonomistien konsensus ennustaa kokonaisinflaation liikkuvan 2 prosentin tavoitetason tuntumassa loppuvuoden aikana, mutta inflaatiokehitykseen liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Kauppasota, euron vahvistuminen ja energiahintojen lasku jarruttavat hintapaineita, mutta toisaalta euroalueen kireät työmarkkinat ja puolustusmenojen kasvatus luovat hintoihin nousupainetta.

– Näemme toukokuun inflaatiolukujen toimivan viimeisenä sinettinä EKP:n kesäkuun koronlaskulle ja odotamme torstaina talletuskoron 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua 2,0 prosenttiin. Ennakoimme EKP:n siirtyvän torstain kokouksen jälkeen tarkkailuasemiin, mutta hieman ennakoitua pehmeämmät inflaatiolukemat lisäävät koronlaskujen jatkumisen mahdollisuutta.

Kokoomuksen Jukka Kopran mukaan uusi tieto kertoo talouden suunnan vahvistumisesta.
Kansanedustajan mukaan tarkentuneet luvut tukevat Petteri Orpon aiempaakin arviota talouden käänteestä.
Tarvitsemme enemmän pääomaa, enemmän osaajia ja rohkeamman kasvun kulttuurin, Noora Fagerström sanoo.
Mainos