Kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Henrik Vuornos (kok.) ottivat yhteen ympärivuorokautisen hoidon 0,7 henkilöstömitoituksesta Hyvinvointiala Halin järjestämässä aluevaalipaneelissa Helsingissä keskiviikkona.
Hallituksen päätöksellä mitoitus on tällä hetkellä vähintään 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Paneelissa puntaroitiin ongelmaa, jossa ympärivuorokautista hoitoa jonotti loppuvuodesta 2 200 ihmistä, joista osa terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastolla.
Edellisellä hallituskaudella tehtiin päätös mitoituksen nostamisesta asteittain 0,7:ään. Hoitajapulan takia sen voimaantuloa on jouduttu lykkäämään eikä se koskaan toteutunut.
Mitoitusta aikanaan voimakkaasti ajanut Kiuru katsoi, että mitoituksen lasku 0,65:stä 0,6:een on vaikuttanut nykyiseen hoivakriisiin:
– Koska on säästetty ostopalveluista, se näkyy tässä (ei pääse hoitoon), mutta myös mitoituksen lasku on aiheuttanut sen, että hyvinvointialueen väkeä, myös alueen omassa tuotannossa kiinni olevia hoitajia on ollut yt-neuvotteluissa. Eli kun volyymia on laskettu merkittävästi, lopputulos on tämä.
Kiuru painotti, että ”se, mitä tässä tarvitaan, on riittävä rahoitus”. Hän syytti hallitusta siitä, että ”nyt on kategorisesti otettu 0,6 mitoitus käyttöön suurimmassa osassa kenttää”.
– Se häntä, joka sieltä 0,7:sta haluttiin imuroida samalla hetkellä pois rahoituksesta on johtanut siihen, 120 miljoonaa mitoituksen muutosta, totta kai se näkyy. Se on johtanut siihen, että hyvinvointialueilla on yhä vähemmän rahaa käyttää vanhustenhuoltoon.
Kiurun mielestä olisi kohtuullista, että ympärivuorokautinen hoivapaikka järjestyisi ”muutamassa viikossa”, kun päätös sen oikeutuksesta on tullut. Nykylain mukaan hyvinvointialueen on tarjottava paikka kolmen kuukauden sisällä.
Henrik Vuornos näkee kysymyksen henkilöstömitoituksesta täysin päinvastoin kuin Kiuru:
– Mikäli meillä olisi 0,7 hoitajamitoitus voimassa, nämä jonot olisivat ainakin kolmanneksen pidempiä ja todennäköisesti merkittävästi pidempiä.
– Tämä johtuu siitä, että meillä on pitkään ollut henkilöstöpulaa hoiva-alalla. Ja sen lisäksi 0,7 hoitajamitoitus kiristäisi kriteerejä, millä sinne palveluun ylipäänsä pääsee. Hyvinvointialueet varmasti tarkkaan katsovat, että jos palvelun vuorokausihinta on monta kymppiä korkeampi kuin tällä hetkellä, sinne laitettaisiin vähemmän asiakkaita. Se 0,7 ei ole kyllä ratkaisu tähän, vaan päinvastoin olisi todennnäköisesti johtanut vielä huonompaan tilanteeseen.
Vuornoksen mukaan kyse on ensisijaisesti henkilöstön saatavuudesta eikä rahasta.
– Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus on 26 miljardia ja siitä allokoimalla varmasti saadaan rahaa riittämään tähän. Mutta mistä saataisiin riittävästi henkilöstöä, että näitä paikoja pystyttäisiin pitämään auki? Varsinkin jos lakisääteisesti säädetään mitoitus nykyistä tasoa merkittävästi korkeammalle? hän hämmästeli.